AMARC, WFSJ ja Hirondelle USA yhteisörahoituskampanjoivat Ebola-journalismin puolesta

Maailman yhteisöradioliitto, AMARC,  Maailman tiedetoimittajien liitto (World Federation of Science Journalists, WFSJ ja  viestintää humanitaarisissa kriiseissä edistävä Hirondelle USA -säätiö ovat laittaneet alulle joukkorahoituskampanjan IndieGoGo-palvelussa hankkiakseen rahoitusta paikallisille radiolle Ebola-tiedotusta varten Sierra Leonessa, Liberiassa ja Guineassa:

https://www.indiegogo.com/projects/help-african-journalists-fight-the-spread-of-ebola/x/8809970

 Ebola on kylvänyt tuhoa Länsi-Afrikassa. Tämän lisäksi  huono  tiedotus on aiheuttanut väärinkäsityksiä ja pelkoa kansan keskuudessa. Tähän mennessä virallinen viestintä ei ole onnistunut. Lisäksi Ebolan riivaamissa yhteisöissä  koetaan epäluottamusta viranomaisia ja muualta tulleita kohtaan, jotka eivät ymmärrä paikallisia  kulttuureja ja tapoja. Surullista on ollut myös se, että kaksi toimittajaa, jotka yrittivät edistää tietoa Ebolasta tapettiin   guinealaiskylässä.

Monilla alueilla maaseudun yhteisöradio on luotettu  tiedonlähde, mutta monilta paikallisradioilta puuttuu välineitä voidakseen raportoida Ebola-kriisistä. Toimittajat tarvitsevat puhelinkortteja, kannettavia äänityslaitteita, kuljetusvälineitä ja bensaa. Lisäksi radioasemat tarvitsevat sähköä saadakseen lähetykset eetteriin.

Joukkorahoituskampanjalla kerätään varoja puhelinkortteja, moottoripyörämatkustamista, kannetavia äänityslaitteita ja  aurinkopaneeleiden rahoittamiseksi yhteisöradioille Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa.

Lisätietoja englanniksi:

 http://www2.amarc.org/?q=node/2009

Primary Media Contact
Thanh Huong Bui
World Federation of Science Journalists | WFSJ Office
Email: info@wfsj.org
Website: www.wfsj.org
Office. +1 514 508-2777
Fax. +1 514 508-3366

Yhteisömediatilaisuus Salon kirjastossa ma 1.12. 2014 klo 17–19

Yhteisömediatilaisuus Salon kirjastossa maanantaina 1.12. 2014 klo 17–19
Laurinsalissa, Vilhonkatu 2



OHJELMA


Toimittaja, tietokirjailija Maarit Nermes
Mitä on yhteisömedia?

Salon Vaijeriradion vaiheita
Puheenjohtaja Jorma Nurminen, Salon Vaijerit ry


Keskustelua.

Vapaa pääsy – Tervetuloa!


Järj. Nomerta Kustannus Oy ja Salon Vaijerit ry.



Vaijeriradio on uusi salolainen yhteisöradio.
 Lisätietoja: http://www.radiovaijerit.com/

Tilaisuuden esite (pdf)

Yhteisömedia esillä Ajankohtaisessa Kakkosessa 28.10. 2014

Yhteisömedia on harvoin esillä Suomen valtamediassa. Tällöin kyse on  poikkeuksetta kehitysyhteistyöstä tai ulkomaalaisesta dokumentista. Näin

tälläkin kertaa, kun Ajankohtainen Kakkonen esitti insertin Radio Valon toimittajien Kallen ja Samin juttumatkasta  Tansaniassa.

Radio Valo on kehitysvammaisten  nettiradio sitä ylläpitää Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry  mm. Raha-automaattiyhdistyksen tuella.
Lyhty ry tarjoaa aikuisille kehitysvammaisille asumis-, työpaja- ja oppimispalveluja.

Radio Valolla on ollut oma viikoittainen ohjelma Radio Helsingissä ja Basso Radiossa. Radio on hanke, jolla on tukena media-alalla työskentelevien ammattilaisten tukiryhmä (mm. YLE, SANOMA, Basso Media Oy ja Mouka Filmi Oy). Ilmeisesti hankkeessa on enemmänkin ajateltu hankkeen ja kehitysvammaisten  elämän  näkyväksi tekemisestä ns. ammattitoimittajien avulla kuin kehitysvammaisten integroimista jo olemassa oleviin yhteisömedioihin.

Radio Valoa voitaneen kutsua yhteisömediaksi laajan määritelmän mukaan, mutta varsinaisesti  yhdistyksessä ei ilmeisesti ole ymmärretty yhteisömedian sisältöä ja merkitystä. Kyseessä on projekti, joten valittavasti se saattaa loppua hankkeen päätyttyä, niin kuin on käynyt monille  nettimediahankkeille ennenkin.

Olisi toivottavaa toiminnan takaamiseksi, että Radio Valo hakeutuisi yhteisömediayhteisön piiriin, tässä tapauksessa Helsingin lähiradion ja Stadi-TV:n  kanssa yhteistyöhön.  Siellä Tansaniassahan  Radio Valon toimittajat pääsivät tutustumaan oikeaan yhteisöradioon, joten ehkä siitä jäi jokin mieleen.

Radio Valo:

http://www.radiovalo.fi/

Ajankohtainen kakkonen 28.10.2014

Alkiodiagnostiikasta apu vaikeaan lapsettomuuteen. Kobanen kurdikaupungin kohtalon päivät. Toisenlaiset toimittajat Kalle ja Sami juttumatkalla Tansaniassa

http://areena.yle.fi/tv/2437577 

Juttu löytyy ohjelman lopusta.

Liikenne- ja viestintäministeriö suosittelee yhteisöradioiden tunnustamista

Liikenne- ja  viestintäministeriön Suomalaisen radioalan toimintasuunnitelma -raportissa suositellaan yhteisöradioiden tunnustamista.

Raportissa todetaan:

"Määritellään paikallisradioiden ja yhteisöradioiden käsitteet ja edistetään niiden erityisaseman tunnistamista. Arvioidaan aktiivisesti keinoja ja kannustimia, joilla voitaisiin edistää olemassa olevan toiminnan ohella uusien radiosisältöjen ja toimijoiden alalle tuloa ja parantaa erityisesti paikallisradiotoiminnan kilpailukykyä, sekä varmistaa kaikkien toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset radiomarkkinoilla."

------ 

"Yhteisöradiolla tarkoitetaan yleensä yhteisöllisesti ylläpidettyä paikallis- tai lähiradiota. Yhteisöradiotoimintaan sisältyy tyypillisesti esimerkiksi kansalaisjärjestö-, työtuki- ja kuntoutustoimintaa, ja yhteisöradiot tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden oppia mediataitoja ja toteuttaa viestinnällisiä oikeuksiaan käytännössä. Näin ollen yhteisöradiotoiminnan elinvoimaisuuden edistäminen muun radiotoiminnan rinnalla on tärkeää paitsi radiotoiminnan kokonaisuuden näkökulmasta myös laajemmasta yhteiskunnallisesta perspektiivistä tarkasteltuna. Suomessa yhteisöradiotoiminta on tällä
hetkellä melko vähäistä: vakiintuneempia yhteisöradiotoimijoita on vain muutamia, ja ne harjoittavat toimintaa lähinnä isoimmissa väestökeskittymissä. Yhteisöradioiden rahoitusmalli perustuu tyypillisesti siihen, että radiokanava vuokraa lähetysaikaa muille yhteisöille ja yksityishenkilöille. Viestintälainsäädäntö ei myöskään aseta rajoituksia jatkuvalla toimiluvalla toimivan yhteisöradion mainosrahoitukselle."

 ----

".... työryhmä esittää, että paikallisradioiden ja yhteisöradioiden käsitteet määriteltäisiin selkeämmin ja että niiden erityisaseman tunnistamista edistettäisiin. Tasapuolisten toimintaedellytyksien turvaamiseksi työryhmä
esittää myös, että kaikissa radiotoimintaan liittyvissä julkishallinnon hankkeissa kuultaisiin laajasti erilaisten radiotoimijoiden näkemyksiä ja huomiota kiinnitettäisiin myös ei-kaupallisten opetus- ja yhteisötoimintaan
tarkoitettujen radioiden osallistamiseen."

Yhteisöradion tunnustaminen ja laillistaminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Raportissa ei selkeästi korosteta yhteisöradion olevan ei-kaupallinen media, eikä alan tukemisesta kulttuuri- ja koulutus-  sekä yhteisöllisenä sosiaalitoimintana puhuta mitään.

Raportti kuitenkin hyvä alku ja sen takana ovat myös kaupalliset toimijat, jotka ovat ilmeisesti ymmärtäneet yhteisöradioiden elävöittävän koko alaa.

Lisätietoja: Suomalaisen radioalan toimintasuunnitelma. Työryhmän raportti.

http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=3082174&name=DLFE-24418.pdf&title=Julkaisuja%2018-2014

 

 

Tunisiassa myönnetty useita yhteisöradiolupia

 Tunisian riippumaton audiovisuaalisten lupien virasto, HAICA myönsi syyskuun alussa kahdeksalle yhteisöradiolle luvat. Tilanne on Maailman yhteisöradioliiton, AMARCin  pääsihteerin Francesco Diasion mukaan historiallinen  Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.

Kuva: AMARC

Luvan saaneet yhteisöradiot olivat  Radio Campus (pääkaupunkiseutu Tunis, ranskankielinen), Média Libre FM (pääkaupunkiseutu Tunis), Djerid FM (Tozeur), Radio Nefzawa FM (Kebili), Houna al Gasserine (Kasserine), K FM (Kasserine), Radio Regueb (Regueb) ja Dream FM (Kairouan). 

 AMARC on  tehnyt useita vuosia määrätietoisesti työtä saadakseen yhteisöradiolupia Pohjois-Afrikan maihin.  AMARCin  Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan varapuheenjohtajan,  Emmanuel Boutterinin mukaan myös monet sidosryhmät, kansainväliset organisaatiot, kansalaisjärjestöt ja Tunisian kansalaisyhteiskunta osallistuivat yhteisradioiden edistämishankkeeseen.

Nyt hyväksyttyjen kahdeksan luvan lisäksi maassa toimii jo kaksi yhteisöradiota FM-taajuudella. Lisäksi  netissä on vireillä lukuisia nettiradiohankkeita. Tunisia on tällä hetkellä ainoa Pohjois-Afrikan maista, jossa radio on avattu kansalaisyhteiskunnan käyttöön.

Lisätietoja englanniksi:  http://www2.amarc.org/?q=node/1949

Espanjan Andalusiassa yhteisömedia tunnustettaneen kansalaisvaikuttamisen lainsäädännössä

Espanjan Andalusian laki kansalaisvaikuttamisesta tullee sisältämään yhteisömedian tunnustamisen osana demokrattisia prosesseja.

Espanjan yhteisömedialiitto ReMC ja yhteisöradio Radiópolis ovat pitäneet yhteyttä  Sevillan poliitikkoihin jatkaakseen dialogia poliittisten puolueiden ja viranomaisten kanssa yhteisömedian merkityksestä kansalaisten osallistumisen edistämisessä.

Yhteisömediatoimijat ovat korostaneet kunnollista alan sääntelyä, erityisesti radiolupien varaamista  ei-kaupallisille  lähiradioille ja yhteisömedian tunnustaminen myös osallistuvana kansalaistoimintana.

Myös  Euroopan yhteisöradioliitto, AMARC-Europe on lähestynyt Andalusian päätöksentekijöitä kirjeellä edistääkseen yhteisämedian asemaa Espanjassa. Uusi kansalaisvaikuttamisen laki pitäisi tulla voimaan tämän vuoden loppuun mennessä.

Lisätietoja englanniksi: http://www.amarceurope.eu/newsletter-june-2014/

EU:n MEDIANE-ohjelma kamppailee median monimuotoisuuden puolesta – yhteisömedia vahvasti mukana

EU:ssa on havaittu  valtamedian vinoutunut asenne heikossa asemassa olevia ryhmiä kohtaan.  Komission MEDIANE-ohjelmassa pyritään tätä  mediasyrjivää käytäntöä parantamaan mm. Euroopan yhteisömediajärjestön, Community Media Forum Europen, CMFE:n kanssa.

Euroopassa vain neljäsosa uutisaiheista ottaa mukaan naiset, vaikka naiset muodostavat yli puolet Euroopan väestöstä. Maahanmuuttajia ja siirtolaisia on Euroopassa noin 10 %, mutta mediatarjonnassa he esiintyvät toimijoina  alle 5 %:ssa uutisista. Lesbot, homot  biseksuaalit ja transsukupuoliset edustavat noin 6 %  Ison-Britannian väestöstä, mutta esiintyvät vain noin 1 %:ssa  mediatuotoksista. Saarivaltiossa noin 20 % kansasta on vajaakuntoisia, mutta vain 1 %.ssa Britti-TV:n ohjelmissa he pääsevät esiintymään. Monet ryhmät ovat aliedustettuina eurooppalaisessa mediassa, ja jos he pääsevätkin mediaan, heidän roolinsa on olla objekti tai uhri, ei aktiivinen toimija.

Hankkeessa on   mm. koulutettu toimittajia, tehty toimittajavaihtoja eri EU-maiden kesken, pidetty työpajoja, luotu hyviä käytäntöjä ja  tutkittu syrjittyjen ryhmien, kuten kotiapulaisten tilannetta. Yhteisömedia on tyypillisesti antanut äänen äänettömille eli niille, joita valtamedia ei ota mukaan. Yhteisömediassa  mm. maahanmuuttajat, seksuaalivähemmistöt, vajaakuntoiset ja työttömät sekä naiset ovat saaneet tuottaa omaa ohjelmaansa, eivätkä vain olla valtamedian objekteja. EU:n komission on ottanut yhteisömedian  eurooppalaisen järjestön, CMFE:n  kautta kumppanikseen, mikä vahvistaa yhteisömedian asemaa entisestään EU:ssa.

Lisätietoja englanniksi:

http://www.coe.int/t/dg4/cultureheritage/mars/mediane/default_en.asp

http://cmfe.eu/news/news-events/251-diversity-inclusiveness-in-european-media-a-conference-report

AMARC kehottaa Tunisian hallitusta lopettamaan Radio 6:n häirinnän

Maailman yhteisöradioliitto ( World Association of Community Radio Broadcasters), AMARC, on huolissaan Tunisian ensimmäisen yhteisöradion, Radio 6:n häirinnästä ja kehottaa maan halitusta lopettamaan vapaan median painostamisen.

Toukokuun 2014 Tunisia viestintäviraston (National Frequencies Agency, ANF) tullivirkailijat vaativat kaikkia radion toimittajia tunnistautumaan  heille ja pääsyä radion teknisiin tiloihin. Tekosyynä virkailijoilla oli se, että he halusivat tarkistaa radio teknisten laitteiden ostojen laillisuuden. Toiminta oli selvästi sanavapauden vastaista. Pääkaupungissa Tunisissa toimivalla Radio 6:lla on hallituksen myöntämä radiolupa.

Viimeisessä lakiehdotuksessa ‘’Cahier de Charges’’, jonka on laatinut itsenäinen audivoisuaalisen viestinnän virasto ( Independent High Authority for Audiovisual Communication, HAICA), artikla 10 tunnustaa radioiden  oikeuden lähettää ohjelmiaan omilla laitteillaan ja omalla tavallaan. Demokratian laboratoriona toimiva Tunisia kipuilee nyt viestinnän vapauden kanssa, vaikka  moniarvoinen ja  riippumaton media  on demokratian edellytys.

Viime kuukausina samankaltaista tullivirkailijoiden toimintaa on tapahtunut myös muissa  Tunisian hallituksesta riippumattomissa vapaissa radioissa.

Lisätietoja englanniksi:

http://www2.amarc.org/?q=node/1804

Yhteisömedia esillä Maailma Kylässä -festivaalilla 24.–25.5. Helsingissä

Ääni äänettömille – yhteisömediaa meillä ja muualla (FIN/TAN)

Su 25.5.2014 13.20–13.40 Amazon-lava

 

Jos luulet, että yhteisömedia tarkoittaa sosiaalista mediaa ja että se keksittiin vasta, kun internet syntyi, on korkea aika tarkistaa tietosi. Latinalaisessa Amerikassa syntynyt mediamuoto saapui ensin Pohjois-Amerikkaan ja sitten Eurooppaan, Afrikkaan ja Aasiaan. Yhteisömedia on antanut äänen äänettömille kuten maahanmuuttajille, alkuperäiskansoille, työttömille, mielenterveyskuntoutujille ja vangeille jo vuosikymmenten ajan.

Keskustelijoina Fakihi Mussa (Tansania), Maarit Nermes sekä Peik Johansson.
Keskustelukieli englanti, ei tulkkausta.

Yhteisömediaa Tansaniassa (FIN/TAN)

Su 25.5.2014 16.40–17.00 Taiga-lava

Mtwaran maaseudun kylissä nuoret yhteisöjournalistit tekevät itse radio-ohjelmia. Kaupallinen ja valtakunnallinen media eivät juuri piittaa maaseudun ihmisten haasteista ja näkemyksistä. Peik Johansson haastattelee tansanialaista yhteisömedia-aktivisti Fakihi Mussaa yhteisömedian merkityksestä ja mahdollisuuksista kehitysmaissa.

Esityskieli englanti, ei tulkkausta.



Tilaisuudet järjestää Viestintä- ja kehitys -säätiö, VIKES.


Lisätietoja Maailma Kylässä -festivaalin asiaohjelmasta:
http://www.maailmakylassa.fi/ohjelma/asiaohjelma-ja-kirjallisuus


 

Yhteisöradioiden tunnustaminen Suomessa etenee?

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti syksyllä 2013 radion tulevaisuutta pohtivan työryhmän.  Työryhmässä olivat edustettuina  kaupalliset radiot, viestintävirasto, Yleisradio ja ministeriö.  Yhteisöradioiden edustajaa ei huolittu ryhmään mukaan, mutta ministeriö järjesti  työpajat syksyllä 2013 Tampereella ja 15.4. Helsingissä, minne myös yhteisöradioiden edustajat kelpasivat mukaan.

Hyväksytyssä työpajan ehdotuksissa todetaan:

"Määritellään paikallisradioiden ja yhteisöradioiden käsitteet ja edistetään niiden erityisaseman tunnistamista. Arvioidaan aktiivisesti keinoja ja kannustimia, joilla voitaisiin helpottaa muun muassa uusien radiotoimijoiden alalle tuloa ja parantaa erityisesti paikallisradiotoiminnan kilpailukykyä, sekä varmistaa kaikkien toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset radiomarkkinoilla"

Kirjaus antaa ainakin jonkinlaisen lupauksen yhteisöradioiden tunnustamiseksi.  Television osalta ei ole mitään lupauksia. Asia jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Työryhmän raportti ilmestynee kevään aikana.

Valitettavasti ministeriö on antanut eduskunnalle täysin keskeneräisen tietoyhteiskuntakaari -lakiesityksen, joka on puitelaki, jossa ei määritellä juuri mitään muuta kuin  yleisen edun televisiotoiminta, joka vaikuttaa lähinnä alibilta tukea Alman ja Sanoman televisiota. Onneksi hallituksen esitys tietoyhteiskuntakaareksi (HE 221/2013 vp) on todennäköisesti vastatuulessa, joten ensi hallituskaudella voitaisiin saada kunnollinen viestintälainsäädäntö, jossa on eri mediamuodot määritelty, niin kuin muualla maailmassa on tapana. Koska jatkossa Viestintävirasto myöntää luvat, on lainsäädännön oltava jotain muuta kuin avointa  tekstiä siitä, että myönnetään radio- ja TV-lupia, mutta sitten voidaan puliveivata kriteereiden kanssa niin kuin huvittaa.

Toivottavaa olisi, että seuraava hallitus ja eduskunta ryhtyisivät  vihdoinkin tekemään viestintäpolitiikkaa  isojen mediatalojen  huonojen digi-investointien sosialisoimisen sijaan.

Lisätietoa Radion tulevaisuus -työryhmästa ( LVM084:00/2013):

http://www.lvm.fi/tyoryhmat-ja-selvitysmieshankkeet/-/mahti/asianasiakirjat/64202

Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n ja rikoslain 38 luvun 8 b §:n muuttamisesta (HE 221/2013 vp):

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+221/2013&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Yhteisöradiot taistelevat kastiin perustuvaa syrjintää vastaan Nepalissa

Maailman yhteisöradioliiton Aasian ja  Tyynenmeren  yhdistys, AMARC Asia-Pacific Nepalin yhteisöradioliitto, ACORAB ja Jaganran Media Centre, JMC ovat ryhtyneet yhteistyöhön  mobilisoidakseen  Nepalin yhteisöradiot kampanjoimaan kaikenlaista syrjintää, erityisesti kastiin perustuvaa syrjintää vastaan.

Nämä kolme järjestöä organisoivat toimintaa, jossa otetaan esille kastiin perustuva syrjintää, ja jolla edistetään kattavampaa demokratiaa Nepalissa. Yhteisöradiot esimerkiksi lähettävät  erilaisia ohjelmia, kuten dokumentteja, reportaaseja, uutisia, puhelinlähetyksiä ja haastatteluja syrjintää vastaan.

Kuten kastittomien Dalit -liike on korostanut, kastiin perustuva syrjintä on yksi pahimmista syrjinnän muodoista Nepalissa.  Kastittomat kärsivät perinteisessä kastijärjestelmässä sosiaalisista rajoituksista ja heikoista taloudellisista mahdollisuuksista. He ovat myös yleisesti valtion ja yhteiskunnan unohtamia. Nepalissa on yli 20 kastiryhmää. Kastittomia on noin 13 %  väestöstä.

 

 

 

Lisätietoja englanniksi:  http://www2.amarc.org/?q=node/1692

Kaupalliselle medialle ehdotetaan tukea, mutta yhteisömedialle ei edes tunnustamista

Kaupalliselle medialle on siis luvassa liikenne- ja viestintäministeriön selvitysmies Tuomas Harpfin mukaan taloudellista tukea  mahdollisesti kymmeniä miljoonia "siirtymäkaudeksi".

Samaan aikaan ministeriön on julkaissut tietoyhteiskuntakaariluonnoksen eli hallituksen lakiesityksen, jossa on määritelty julkisen edun televisiotoiminta, mutta ei yhteisömediaa. Ministeriön edustajan mukaan yhteisömediaa  ei voida kirjoittaa lakiin.  Mitenkähän sitten Kanada, Irlanti, Englanti ja Hollanti sekä Etelä-Afrikka ovat pystyneet kirjaamaan  yhteisömedian lainsäädäntöönsä?

Kovin hämmentävää on suomalainen viestintäpolitiikka, joka ministeriön mukaan on  vain tekniikkaa ja bisnestä. Ja jos bisnekset eivät suju, niin sitten voidaan jakaa tukiaisia pörssiyhtiöille.

(Yhteisö)mediatilaisuuksia helmikuussa 2014

Helmikuussa kaksi (yhteisö)mediatilaisuutta

Turun kirjakahvilassa 5.2 Ruuneperin päivänä klo 19-21, Vanha Suurtori 3 (sisäpiha)

Alustus yhteisömediasta  Suomessa ja maailmalla
toimittaja, tietokirjailija Maarit Nermes

Yhteisöradiotoimintaa jo  Amnestyn uutisten kanssa jo yli 10 vuotta
kääntäjä, kansalaisaktiivi Annukka Kolehmainen

Lisätietoja: http://www.kirjakahvila.org/?page_id=4222


Top Ten Futures X 
TARINOITA JA TEESEJÄ MEDIAN TULEVAISUUDESTA 2030  
Kalevalan päivä 28.2.2014 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
aiheena mm.

Yhteisömedia

toimittaja Maarit Nermes

Lisätietoja myöhemmin   Tulevaisuuden tutkimuksen  seuran nettisivustolla ja Facebookissa:

https://fi-fi.facebook.com/Tutuseura/posts/10151922755323207

http://tutu.internetix.fi/
 

Unkarin Civil Radiota uhkaa lakkauttaminen

Unkari, joka on ollut yhteisömedia mallimaa  Itä-Euroopassa, on viime vuosina kokenut oikeistohallituksen yhteisömediaan kohdistaman vainon. Vuoden  2010 medialaki ja yhdistyslaki muuttivat maan mediamaiseman. Sen jälkeen useimmat yhteisöradiot ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. joko siksi että eivät täytä medialain määräyksiä,tai siksi, että eivät ole enää saaneet julkista tukea.

Vuonna 1993 perustettu Civil Radio, jonka tavoitteena on ollut kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Radiossa toimii noin 150  vapaaehtoista, ja se on lähettänyt ohjelmaa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Asemaa on rahoitettu erilaisten hankerahoituksien ja lahjoituksien avulla.

Maan hallitus on entisestään kiristänyt kansalaisjärjestöjen toimintaa, ja siksi  nyt on ryhdytty kampanjoimaan Civil Radion puolesta.

Lisätietoja:

http://sos.civilradio.org/en/

Kaupallinen media on tukensa ansainnut?

Suomen viestintäpolitiikka on ylipäätään aivan ajopuutoimintaa, joka pohjautuu siihen, että media on bisnestä ja tekniikkaa, paitsi sitten kun viestintäyhtiöillä alkaa mennä huonosti, niin sitten alkavat julkiset tuet juosta "yleisen edun" nimissä.

Kun muualla Euroopassa, kuten Alankomaissa ja Tanskassa lähdettiin 1970-luvulta lähtien selvästi siitä, että tunnustetaan ja tuetaan ei-kaupallista kansalaismediaa, niin Suomessa  on  kyllä pitkä perinne ns. mielipide- ja kulttuurilehtien tunnustamisessa ja tukemisessa, mutta sähköisellä puolella tunnustamista ja tukemista ei ole saatu aikaiseksi, vaikka EU:kin kehottaa jäsenmaitaan laillistamaan yhteisömedian. 1980-luvulla ensin myönnettiin epäkaupallisia radiolupia mainoskieltoineen, mutta ei tukea. Yhteisötelevisiot puolestaan syntyivät 1970-luvulla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja kokeiluja oli  1980-luvulla mm. Turussa Kylä-TV ja myöhemmin pidempiaikainen teekkaritelevisio Otaniemessä. 1990-luvulla kaikista radioista tuli  lupakäytännössä kaupallisia, joten mitään tarvetta ei valtiovallan mielestä ollut yhteisömediatuelle. Perustelu kaikkien lupien muuttamiseksi kaupallisiksi oli kuulema EU, mikä on ollut aikamoista  EU-potaskaa, koska keskeisissä EU-maissa, kuten Ranska ja Hollanti yhteisöradiot ovat olleet tunnustettuja jo 1970-luvulta.

Tanskassa ja Hollannissa ymmärrettiin, se etteivät paikalliset radiot ja televisiot voi olla kaupallisesti kovin kannattavia ja siksi kaupalliset luvat myönnettiin alunperinkin alueellisina. Suomessa ollaan ajauduttu siihen, että kaikki kaupalliset paikallistelevisiot ovat lopettaneet toimintansa ja kaupalliset radiot ovat ketjuuntuneet "alueellisiksi".

Viimeinen niitti tälle  älyvapaalle ajopuuviestintäpolitiikalle oli digi-digi-sekoilu, jolla saatiin aikaiseksi jo valmiiksi vanhentunutta ja keskeneräistä tekniikkaa edustava DVB-digitelevisio. Yle myi verkkoyhtiö Digitan ulkomaalaisille, saatiin lisää huonolaatuisia kanavia surkealla sisällöllä ja kansa joutui ostamaan laitteita, joita laitetaan ihmiset ostamaan kohta taas uudestaan, kun siirrytään lähivuosina DVB2-standardiin, joka mahdollistaa teräväpiirtolaadun (HD).  Suomalaiset eivät saaneet, eivätkä tule saamaan mitään vuorovaikutteista superdigitelevisiota, niin kuin  digi-huumassa aikoinaan luvattiin.

Digi-kuume on ollut kaupallisessa mediassa yhtä innokasta. Lehdistössä laitettiin nettisivustoja ja -palveluja pystyyn ja sitten ihmeteltiin, miksi kansa lukee lehtensä netistä. Ja nyt sitten itketään, että menee niin huonosti, että  pitäisi saada lehdistötukea useampia kymmeniä miljoonia euroa vuodessa.  Kyllähän yrittäjäriskiin kuuluu se, että pitää pystyä arvioimaan  liiketoimintaympäristön muutokset. Sekä Alma Media että Sanoma ovat tahkonneet rahaa pilvin pimein viimeisten vuosikymmenten  aikana, mutta tulevaisuutta ei ole pystytty näkemään. TEKES on jakanut näille firmoille rahaa digi-digi-hankkeisiin, mutta silti aletaan olemaan kuralla.

Demariministeri Viitanen laittoi demariviestintäekspertin Tuomas  Harpfin selvittämään  lehdistötukea. Tiettävästi kaupalliselle medialle on tulossa usean kymmenen miljoonan tuet.

Jos Viitanen toimisi samalla tarmolla kansalaismedian suhteen, olisi Suomessa yhteisömedia jo lailla tunnustettu ja sille olisi luotu oma tukijärjestelmä.

Näyttää  olevan niin, että Suomessa vain kaupallinen media on tukensa ansainnut.

Tanskan yhteisömediatuki vuonna 2014 liki 6 miljoonaa euroa

 Tanskan Radio- ja TV-virasto on myöntänyt vuodeksi 2014 17,5 miljoonaa Tanskan kruunua (2,35  miljoonaa euroa) 175:lle järjestölle, jotka tuottavat ei-kaupallista radio-ohjelmaa yhteisöradioissa. Suurin myönnetty summa oli  noin 100 000 DEK ( 14 000 euroa). Tukisummat pohjautuvat tuotettuun ohjelmamäärään ja ohjelman tukihinnaksi on määritelty on 135, 08 DEK (18,11 €) per tunti.

Kokonaisuudessaan yhteisömediasektorille myönnettiin 43,8 miljoonaa  Tanskan kruunua (5,87 miljoonaa euroa), josta 40 % radioille ja 60 % televisioille. Tuki rahoitetaan  julkisen palvelun medialupamaksulla.

Lähde:

http://www.cmfe.eu/news/228-state-funding-2-35-million-euro-for-danish-community-radio