Yhteisöradioiden tunnustaminen Suomessa etenee?

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti syksyllä 2013 radion tulevaisuutta pohtivan työryhmän.  Työryhmässä olivat edustettuina  kaupalliset radiot, viestintävirasto, Yleisradio ja ministeriö.  Yhteisöradioiden edustajaa ei huolittu ryhmään mukaan, mutta ministeriö järjesti  työpajat syksyllä 2013 Tampereella ja 15.4. Helsingissä, minne myös yhteisöradioiden edustajat kelpasivat mukaan.

Hyväksytyssä työpajan ehdotuksissa todetaan:

"Määritellään paikallisradioiden ja yhteisöradioiden käsitteet ja edistetään niiden erityisaseman tunnistamista. Arvioidaan aktiivisesti keinoja ja kannustimia, joilla voitaisiin helpottaa muun muassa uusien radiotoimijoiden alalle tuloa ja parantaa erityisesti paikallisradiotoiminnan kilpailukykyä, sekä varmistaa kaikkien toimijoiden tasapuoliset toimintaedellytykset radiomarkkinoilla"

Kirjaus antaa ainakin jonkinlaisen lupauksen yhteisöradioiden tunnustamiseksi.  Television osalta ei ole mitään lupauksia. Asia jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Työryhmän raportti ilmestynee kevään aikana.

Valitettavasti ministeriö on antanut eduskunnalle täysin keskeneräisen tietoyhteiskuntakaari -lakiesityksen, joka on puitelaki, jossa ei määritellä juuri mitään muuta kuin  yleisen edun televisiotoiminta, joka vaikuttaa lähinnä alibilta tukea Alman ja Sanoman televisiota. Onneksi hallituksen esitys tietoyhteiskuntakaareksi (HE 221/2013 vp) on todennäköisesti vastatuulessa, joten ensi hallituskaudella voitaisiin saada kunnollinen viestintälainsäädäntö, jossa on eri mediamuodot määritelty, niin kuin muualla maailmassa on tapana. Koska jatkossa Viestintävirasto myöntää luvat, on lainsäädännön oltava jotain muuta kuin avointa  tekstiä siitä, että myönnetään radio- ja TV-lupia, mutta sitten voidaan puliveivata kriteereiden kanssa niin kuin huvittaa.

Toivottavaa olisi, että seuraava hallitus ja eduskunta ryhtyisivät  vihdoinkin tekemään viestintäpolitiikkaa  isojen mediatalojen  huonojen digi-investointien sosialisoimisen sijaan.

Lisätietoa Radion tulevaisuus -työryhmästa ( LVM084:00/2013):

http://www.lvm.fi/tyoryhmat-ja-selvitysmieshankkeet/-/mahti/asianasiakirjat/64202

Hallituksen esitys eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi sekä laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain 161 §:n ja rikoslain 38 luvun 8 b §:n muuttamisesta (HE 221/2013 vp):

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+221/2013&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Yhteisöradiot taistelevat kastiin perustuvaa syrjintää vastaan Nepalissa

Maailman yhteisöradioliiton Aasian ja  Tyynenmeren  yhdistys, AMARC Asia-Pacific Nepalin yhteisöradioliitto, ACORAB ja Jaganran Media Centre, JMC ovat ryhtyneet yhteistyöhön  mobilisoidakseen  Nepalin yhteisöradiot kampanjoimaan kaikenlaista syrjintää, erityisesti kastiin perustuvaa syrjintää vastaan.

Nämä kolme järjestöä organisoivat toimintaa, jossa otetaan esille kastiin perustuva syrjintää, ja jolla edistetään kattavampaa demokratiaa Nepalissa. Yhteisöradiot esimerkiksi lähettävät  erilaisia ohjelmia, kuten dokumentteja, reportaaseja, uutisia, puhelinlähetyksiä ja haastatteluja syrjintää vastaan.

Kuten kastittomien Dalit -liike on korostanut, kastiin perustuva syrjintä on yksi pahimmista syrjinnän muodoista Nepalissa.  Kastittomat kärsivät perinteisessä kastijärjestelmässä sosiaalisista rajoituksista ja heikoista taloudellisista mahdollisuuksista. He ovat myös yleisesti valtion ja yhteiskunnan unohtamia. Nepalissa on yli 20 kastiryhmää. Kastittomia on noin 13 %  väestöstä.

 

 

 

Lisätietoja englanniksi:  http://www2.amarc.org/?q=node/1692

Kaupalliselle medialle ehdotetaan tukea, mutta yhteisömedialle ei edes tunnustamista

Kaupalliselle medialle on siis luvassa liikenne- ja viestintäministeriön selvitysmies Tuomas Harpfin mukaan taloudellista tukea  mahdollisesti kymmeniä miljoonia "siirtymäkaudeksi".

Samaan aikaan ministeriön on julkaissut tietoyhteiskuntakaariluonnoksen eli hallituksen lakiesityksen, jossa on määritelty julkisen edun televisiotoiminta, mutta ei yhteisömediaa. Ministeriön edustajan mukaan yhteisömediaa  ei voida kirjoittaa lakiin.  Mitenkähän sitten Kanada, Irlanti, Englanti ja Hollanti sekä Etelä-Afrikka ovat pystyneet kirjaamaan  yhteisömedian lainsäädäntöönsä?

Kovin hämmentävää on suomalainen viestintäpolitiikka, joka ministeriön mukaan on  vain tekniikkaa ja bisnestä. Ja jos bisnekset eivät suju, niin sitten voidaan jakaa tukiaisia pörssiyhtiöille.

(Yhteisö)mediatilaisuuksia helmikuussa 2014

Helmikuussa kaksi (yhteisö)mediatilaisuutta

Turun kirjakahvilassa 5.2 Ruuneperin päivänä klo 19-21, Vanha Suurtori 3 (sisäpiha)

Alustus yhteisömediasta  Suomessa ja maailmalla
toimittaja, tietokirjailija Maarit Nermes

Yhteisöradiotoimintaa jo  Amnestyn uutisten kanssa jo yli 10 vuotta
kääntäjä, kansalaisaktiivi Annukka Kolehmainen

Lisätietoja: http://www.kirjakahvila.org/?page_id=4222


Top Ten Futures X 
TARINOITA JA TEESEJÄ MEDIAN TULEVAISUUDESTA 2030  
Kalevalan päivä 28.2.2014 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki
aiheena mm.

Yhteisömedia

toimittaja Maarit Nermes

Lisätietoja myöhemmin   Tulevaisuuden tutkimuksen  seuran nettisivustolla ja Facebookissa:

https://fi-fi.facebook.com/Tutuseura/posts/10151922755323207

http://tutu.internetix.fi/
 

Unkarin Civil Radiota uhkaa lakkauttaminen

Unkari, joka on ollut yhteisömedia mallimaa  Itä-Euroopassa, on viime vuosina kokenut oikeistohallituksen yhteisömediaan kohdistaman vainon. Vuoden  2010 medialaki ja yhdistyslaki muuttivat maan mediamaiseman. Sen jälkeen useimmat yhteisöradiot ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. joko siksi että eivät täytä medialain määräyksiä,tai siksi, että eivät ole enää saaneet julkista tukea.

Vuonna 1993 perustettu Civil Radio, jonka tavoitteena on ollut kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Radiossa toimii noin 150  vapaaehtoista, ja se on lähettänyt ohjelmaa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Asemaa on rahoitettu erilaisten hankerahoituksien ja lahjoituksien avulla.

Maan hallitus on entisestään kiristänyt kansalaisjärjestöjen toimintaa, ja siksi  nyt on ryhdytty kampanjoimaan Civil Radion puolesta.

Lisätietoja:

http://sos.civilradio.org/en/

Kaupallinen media on tukensa ansainnut?

Suomen viestintäpolitiikka on ylipäätään aivan ajopuutoimintaa, joka pohjautuu siihen, että media on bisnestä ja tekniikkaa, paitsi sitten kun viestintäyhtiöillä alkaa mennä huonosti, niin sitten alkavat julkiset tuet juosta "yleisen edun" nimissä.

Kun muualla Euroopassa, kuten Alankomaissa ja Tanskassa lähdettiin 1970-luvulta lähtien selvästi siitä, että tunnustetaan ja tuetaan ei-kaupallista kansalaismediaa, niin Suomessa  on  kyllä pitkä perinne ns. mielipide- ja kulttuurilehtien tunnustamisessa ja tukemisessa, mutta sähköisellä puolella tunnustamista ja tukemista ei ole saatu aikaiseksi, vaikka EU:kin kehottaa jäsenmaitaan laillistamaan yhteisömedian. 1980-luvulla ensin myönnettiin epäkaupallisia radiolupia mainoskieltoineen, mutta ei tukea. Yhteisötelevisiot puolestaan syntyivät 1970-luvulla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja kokeiluja oli  1980-luvulla mm. Turussa Kylä-TV ja myöhemmin pidempiaikainen teekkaritelevisio Otaniemessä. 1990-luvulla kaikista radioista tuli  lupakäytännössä kaupallisia, joten mitään tarvetta ei valtiovallan mielestä ollut yhteisömediatuelle. Perustelu kaikkien lupien muuttamiseksi kaupallisiksi oli kuulema EU, mikä on ollut aikamoista  EU-potaskaa, koska keskeisissä EU-maissa, kuten Ranska ja Hollanti yhteisöradiot ovat olleet tunnustettuja jo 1970-luvulta.

Tanskassa ja Hollannissa ymmärrettiin, se etteivät paikalliset radiot ja televisiot voi olla kaupallisesti kovin kannattavia ja siksi kaupalliset luvat myönnettiin alunperinkin alueellisina. Suomessa ollaan ajauduttu siihen, että kaikki kaupalliset paikallistelevisiot ovat lopettaneet toimintansa ja kaupalliset radiot ovat ketjuuntuneet "alueellisiksi".

Viimeinen niitti tälle  älyvapaalle ajopuuviestintäpolitiikalle oli digi-digi-sekoilu, jolla saatiin aikaiseksi jo valmiiksi vanhentunutta ja keskeneräistä tekniikkaa edustava DVB-digitelevisio. Yle myi verkkoyhtiö Digitan ulkomaalaisille, saatiin lisää huonolaatuisia kanavia surkealla sisällöllä ja kansa joutui ostamaan laitteita, joita laitetaan ihmiset ostamaan kohta taas uudestaan, kun siirrytään lähivuosina DVB2-standardiin, joka mahdollistaa teräväpiirtolaadun (HD).  Suomalaiset eivät saaneet, eivätkä tule saamaan mitään vuorovaikutteista superdigitelevisiota, niin kuin  digi-huumassa aikoinaan luvattiin.

Digi-kuume on ollut kaupallisessa mediassa yhtä innokasta. Lehdistössä laitettiin nettisivustoja ja -palveluja pystyyn ja sitten ihmeteltiin, miksi kansa lukee lehtensä netistä. Ja nyt sitten itketään, että menee niin huonosti, että  pitäisi saada lehdistötukea useampia kymmeniä miljoonia euroa vuodessa.  Kyllähän yrittäjäriskiin kuuluu se, että pitää pystyä arvioimaan  liiketoimintaympäristön muutokset. Sekä Alma Media että Sanoma ovat tahkonneet rahaa pilvin pimein viimeisten vuosikymmenten  aikana, mutta tulevaisuutta ei ole pystytty näkemään. TEKES on jakanut näille firmoille rahaa digi-digi-hankkeisiin, mutta silti aletaan olemaan kuralla.

Demariministeri Viitanen laittoi demariviestintäekspertin Tuomas  Harpfin selvittämään  lehdistötukea. Tiettävästi kaupalliselle medialle on tulossa usean kymmenen miljoonan tuet.

Jos Viitanen toimisi samalla tarmolla kansalaismedian suhteen, olisi Suomessa yhteisömedia jo lailla tunnustettu ja sille olisi luotu oma tukijärjestelmä.

Näyttää  olevan niin, että Suomessa vain kaupallinen media on tukensa ansainnut.

Tanskan yhteisömediatuki vuonna 2014 liki 6 miljoonaa euroa

 Tanskan Radio- ja TV-virasto on myöntänyt vuodeksi 2014 17,5 miljoonaa Tanskan kruunua (2,35  miljoonaa euroa) 175:lle järjestölle, jotka tuottavat ei-kaupallista radio-ohjelmaa yhteisöradioissa. Suurin myönnetty summa oli  noin 100 000 DEK ( 14 000 euroa). Tukisummat pohjautuvat tuotettuun ohjelmamäärään ja ohjelman tukihinnaksi on määritelty on 135, 08 DEK (18,11 €) per tunti.

Kokonaisuudessaan yhteisömediasektorille myönnettiin 43,8 miljoonaa  Tanskan kruunua (5,87 miljoonaa euroa), josta 40 % radioille ja 60 % televisioille. Tuki rahoitetaan  julkisen palvelun medialupamaksulla.

Lähde:

http://www.cmfe.eu/news/228-state-funding-2-35-million-euro-for-danish-community-radio