RioOnWatch, yhteisömediaa Riossa: kaupungin puhdistus olympialaisten tapaan

Tulevassa olympiakaupungissa toimii RioOnWatch -niminen englannin- ja portugalinkielinen internetyhteisömedia, jonka tavoitteena on tuoda faveloiden köyhien ja muiden syrjässä valtamediasta olevien yhteisöjen äänen kuuluviin: ”Relatos das favelas cariocas.”

Catalytic Communities (CatComm), yhdysvaltainen Rio de Janeirossa toimiva kansalaisjärjestö aloitti toukokuussa 2010 Rio Olympics Neighborhood Watch (RioOnWatch) -hankkeen ja yhteisömedian, joka harjoittaa Rion olympialaisten ” naapuriseurantaa”. Tavoitteena on tuoda esille faveloiden yhteisöjen ääni Rion olympialaisien varjosta. Ohjelman tavoitteena on myös käydä dialogia valtamedian ja vaihtoehtomedian välillä, jotta faveloiden tilanteesta alueiden asukkaiden osallistumisesta kaupungin toimintaan saataisiin luotettavampi ja oikeampi käsitys.

Vaikka valtamedia on suhtautunut myönteisesti vuodesta 2009 alkaneisiin köyhien slummien, faveloiden, kehittämishankkeisiin, on poliisin ja faveloiden asukkaiden välinen konflikti kiihtynyt. Kaupunki on pahasti jakautunut, eikä köyhiä juuri edes kannusteta käyttämään potentiaaliaan. Köyhillä ja syrjäytyneillä riolaisilla, cariocailla ei ole ollut pääsyä julkisen palvelun mediaan.

RioOnWatchin erityisiä raportointiaiheita ovat ihmisten turvallisuus, megatapahtumat, asumisasiat, kuljetukset, koulutus, terveys, sanitaatio, julkiset työt ja ratkaisut. Sivustolla muun ohella kerrotaan uudesta olympialajista, kaupungin puhdistamisesta.

Rion kaupunginhallitus on käyttänyt viimeisen seitsemän vuoden aikana miljardeja realeja valmiiksi kisaturisteja, kansainvälisiä toimittajia ja urheiluväkeä varten. Maailmanpankin ja C40-ryhmän (maailman megakaupunkien verkosto ilmastonmuutosta vastaan) mukaan valmistelut olisivat parantaneet faveloiden köyhien yhteisöjen tilannetta. Käsitys ei valitettavasti vastaa todellisuutta. Sen sijaan että olisi ratkaistu monimutkaisia kaupungistumisen ja yhteiskunnallisen tilanteen aiheuttamia ongelmia, ne on vain lakaistu maton alle. Kaupungin johto toivoo, että ongelmat pysyvät piilossa olympialaisten ajan.

Kaikkialla Riossa on hankkeita, jotka korostavat puhtautta, urheilijoiden olympiakylää kutsutaan puhtaaksi saareksi ( engl. Pure Island). Sataman läheisyyteen hienostoalueella pyritään poistamaan kaikki historialliset merkit orjuudesta sekä tietenkin siellä asuvat favelan yhteisöt. Faveloita on piilotettu uusien rakennusten taakse. Yksityiset vartiointifirmat siirtävät kodittomia kaupungin suoja-asuntoihin jopa 80 kilometrin päähän Riosta, pois kisaturistien silmistä. Helmikuussa 2016 brasilialaiset julkiset oikeusavustajat ja 25 muuta järjestöjä lähestyivät YK:ta ja ilmoittivat katujen vähemmistöihin kohdistuneista ”epätavallisista pidätyksistä” osana Rion olympialaisten sosiaalista ”hygienisointia”. Tällainen ”katujen ja köyhien” putsaaminen ei ole mitään uutta olympiapiireissä eikä muidenkaan suurempien tapahtumien puitteissa. Suomessa Helsingin 1975 ETYK-kokouksen alla stadin kadut ”siivottiin” kodittomista ja spurguista. 1970-luku oli tietenkin hieman toisenlaista aikaa.

Olympiapiireissä sen sijaan tämän sortin siivoaminen näyttää olevan pikemminkin yleinen käytäntö kuin poikkeus. Esimerkiksi vuoden 1996 Atlantan kesäolympialaisia varten säädettiin laki, jonka mukaan oli laitonta oleskella parkkipaikalla, jos oma auto ollut paikoitettuna siellä. Atlantan satavuotispuisto, joka oli rakennettu olympialaisia varten, oli tiukasti aidattu. Pekingin kesäolympialaisten aikaan 2008 oli vielä vähemmän huolta ihmisoikeuksista, kuten Rio de Janeiron pormestari Eduardo Paes on todennut. Pekingissä ei-toivotut henkilöt yksinkertaisesti siirrettiin pidätyskeskuksiin olympialaisten ajaksi. Kanadan Vancouverin talviolympialaisten aikoihin säädettiin ”suojeluapulaki” (”Assistance to Shelter Act”), jonka turvin poliisi saattoi siirtää kaikki kansalaiset, joiden katsottiin olevan ”vaarassa”. Myös Riossa perustellaan ihmisten siirtoa faveloista pois, kun tilalle halutaan rakentaa jotain muuta. Kansalaisjärjestöaktiivit kutsuvatkin Vancouverista perittyä lakia ja käytäntöä ”olympialaisten oikeuttamaksi kidnappauslaiksi” (”Olympic Kidnapping Act”). Myös Lontoon 2012 olympialaisten olivat puhdistuskisat. Brittein saarilla siivottiin sivuun kunnan vuokra-asujat ja seksityöläiset. Poliisille annettiin erityisvaltuuksia köyhien asuttamassa Itä-Lontoossa. Myös vuoden 2020 olympialaisten isäntäkaupungissa, Tokiossa on jo ryhdytty kaupungin puhdistamiseen. Kodittomat ovat saaneet häädön Meiji Park alueelta, jotta olympiastadion voidaan rakentaa siihen.

Olympiapolitiikkaan kuuluu uusliberalismin parhaiden oppien mukaan julkisten tilojen yksityistäminen. Riossa kaupungin puhdistaminen merkitsee faveloiden ihmisten pakkosiirtoja kodeistaan. Favelat ovat olennainen osa Rion urbaania monikulttuurisuutta, eivätkä pelkästään ongelma-alueita. Mutta olympiakisat ovat isoa bisnestä, eikä brändituotteita myydä paremmalle keskiluokalle, niille pääosin valkoisille kisaturisteille, jotka haluavat nähdä ainakin pinnalta siistiä maisemaa, kotimaasta ja viiden tähden hotelleista tuttua tuotetta.

RioOnWatch on mielenkiintoinen yhteisömediahanke. Nähtäväksi jää jatkuuko sen toiminta Rion olympiakisojen jälkeen.

Lisätietoja englanniksi ja portugaliksi:

http://www.rioonwatch.org/