Miksi yhteisömedian laillistaminen takkuilee Suomessa?

Suomessa on ollut meneillään ja parhaillaan käynnissä kaikenlaisia osallisuus-, demokratia- ja kansalaisaktiivisuuskampanjoita, joissa valtiovalta vannoo olevansa kansalais- ja perusoikeuksien asialla. Kuitenkaan yhteisöradioiden ja yhteisötelevision laillistaminen ja tukeminen ei etene. 

Suomi painii samassa sarjassa Romanian ja Kreikan kanssa kansalaisten viestinnällisten oikeuksien suhteen. Jotakin perin bresneviläistä on siinä, ettei kansalaisten viestinnällisiä oikeuksia nähdä merkittävinä niin kuin muissa Pohjoismaissa. Ehkä se kuvastaa suomalaisen demokratian ohuutta, kuten eräs tanskalainen yhteisömedia-aktiivi taannoin totesi.

Kymmenen vuotta sitten demokratia- ja viestinnän tutkijat Hannu Nieminen ja Tom Moring esittivät oikeusministeriön julkaisemasssa Suomen demokratiaindikaattorit -asiakirjassa viestinnällisten oikeuksien indikaattoreiks muiden ohessa sitä, kuinka paljon julkishallinto valtakunnallisella tasolla tulee kansalaisten omaehtoista informaatiota tukevien rakenteiden luomista, kuten lähiradiot ja lähitelevisiot eli yhteisömedia. Toiseksi yhteisömediaa koskevaksi demoktiaindikaattoriksi Moring ja Nieminen ehdottivat kunnallishallinnon toimenpiteitä, kuten kunnan tuki – erityisesti erityisesti marginalisoituja ryhmiä – lähitelevisioviestinnälle, painoviestinnälle sekä verkkoviestintäprojekteille. Mitään ei ole tapahtunut.

Unesco on jo vuodesta 1980 lähtien tukenut ja edistänyt yhteisöradioita. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on julkaisssut monia yhteisömediaa koskevia kirjoja ja lehtisiä, kuten How To do Community Radio (miten tehdä yhteisöradiota), Unesco Community Radio Handbook (Unescon yhteisradion käsikirja) ja Community Media. A good practice handbook, jossa esitellään yhteisömedioiden hyviä käytäntöjä.

Järjestöllä on oma yhteisömediasivusto, http://www.unesco.org/new/en/communication-and-information/media-development/community-media/ ja yhteisömediavaltuutettu ( engl. UNESCO Chair on Community Media).

Unescon mediakasvatusmateriaalissa (Media Education A Kit for Teachers, Students, Parents and Professionals) korostetaan yhteismediatyöpajojen merkitystä ja pidetään yhteisömedia jo sinänsä olennaisena kasvatullisena prosessina, koska siinä tuotetaan ohjelmaa omalle yhteisölle.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan Kansalaismedia Euroopassa (2008/2011(INI)) tukenut viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä ja "pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina ja monimuotoisina". Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kannustaa jäsenmaita tunnustamaan kansalaismedian erityisen asema lainsäädännössä, toimilupaehdoissa ja taajuuksien turvaamisessa sekä tukemaan taloudellisesti kansalaismedian toimintaa.

Unescon 70-vuotisjuhliin liittyneessä, yhteisömediapolitiikkaa ja rahoitusta käsittelevässä seminaarissa syksyllä 2015 vahvistettiin taas kerran Unescon ja osallistujien näkemys siitä, että yhteisömedia ( ei-kaupallinen kansalaismedia) tulisi medialainsäädännössä vahvistaa ja kolmannen sektorian ei-kaupalliselle yhteisömedialle tulisi luoda oma julkinen rahoitusmekanismi. Kumpikaan ei ole toteutunut vielä Suomessa, vaikka Suomessa toimii kaupallisin lupien turvin viisi yhteisöradiota ja parikymmentä ei-kaupallista paikallistelevisiota lähinnä ruotsinkielisellä pohjanmaalla.

Mitään ei ole tapahtunut. Oikeusministeriö suhtautuu periaatteessa myönteisesti demokratiaa ja kansalaisten viestinnällisiä oikeuksia edistävään yhteisömediaan, mutta ei se näytä olevan kovin tärkeää. Opetusministeriö on suhtautunut suhteellisen myönteisesti yhteisömedian toimintaan ja tukenut mm. vieraskielisten radio-ohjelmien tuottamista. Tuki on kuitenkin hankekohtaista. Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM puolestaan on jakanut ”viestintäyhteisöjen toimintatuen” pääasiassa suurille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Vuonna 2016 tuki lakkautettiin kokonaan.

LVM:ssä ei yhteisöradioiden laillistaminen edisty, vaikka liki kaksi vuotta sitten Ylen, kaupallisten ja yhteisöradioiden edustajat olivat ensimmäisen kerran yhtä mieltä ministeriössä pidetyssä radioseminaarissa sitä, että ei-kaupalliset yhteisöradioluvat tulisi määritellä. Ministeriön edustajille annettiin esimerkiksi viiden eri valtion medialainsäädännön yhteisömediatekstit, josta suomalaista lakia olisi ollut helppo sorvata, mutta mitään ei tapahdu.

Nykyisen liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin (kesk.) pitäisi myös Sveitsin kansalaisena tuntea saksankielisen alueen ns. vapaat radiot (saks. freie radio), eli yhteisöradiotoiminta. Markkinaliberaalina hän ilmeisesti tyytyy ministeriön vahvaan näkemykseen siitä, että viestintä on vain bisnestä tai tekniikka.

Niin kauan kun asia on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnassa, on ilmeisesti aivan  turhaa kuvitella, että Suomessakin  alettaisiin noudattaa EU:n Unescon ja oikeusministeriön ehdottamaa viestinnällisten oikeuksien edistämistä.

Lähteitä:

Suomen demokratiaindikaattorit. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1

http://www.abo.fi/fakultet/media/10044/suomendemokratiaindikaattorit.pdf

International Seminar on Community Media Sustainability: Strengthening Policies and Funding 14–15 September 2015

http://www.unesco.org/new/fileadmin/MULTIMEDIA/HQ/CI/CI/pdf/news/community_media_sustainability_recommendations_en.pdf

How To do Community Radio  

http://www.unicef.org/magic/resources/how_to_do_community_radio.pdf

Unesco Community Radio Handbook (Ed. Colin Fraser and Sonia Restrepo Estrada) http://www.unesco.org/webworld/publications/community_radio_handbook.pdf

Community Media. A good practice handbook ( Compiled and edited by Steve Buckley), http://unesdoc.unesco.org/images/0021/002150/215097e.pdf

Media Education A Kit for Teachers, Students, Parents and Professionals 

http://unesdoc.unesco.org/images/0014/001492/149278E.pdf

AMARC: yhteisöradiolla olennainen rooli maailman mediakentässä

Maailman yhteisöradioliitto, AMARC korosti lausunnossaan Maailman radiopäivänä (13.2. 2016), että yhteisöradiolla on merkittävä rooli maailman mediakentässä.

Hätätiloissa ja onnettomuuksissa radio on osoittautunut nopeaksi ja tehokkaaksi tavaksi saavuttaa suuria joukkoja. Tiedonsaanti ja mediaan pääsy ovat entistä kriittisempiä kriisien aikana. Koska yhteisöradiot ovat tiivisti osa paikallisia yhteisöjä ja näitä yhteisöjä palvelevia asemia, niillä on tärkeä rooli rauhoitellessaan kuulijoita, ohjatessaan heitä saatavissa olevien mahdollisuuksien ja voimavarojen pariin sekä luodessaaan dialogia. Yhteisöradiot ovat muutoksen tekijöitä: Ne ovat saavutettavissa, avoimia, heikossa asemassa olevia voimaannuttavia ja monimuotoisia.

”Yhteisöradioasemilla on tärkeä rooli tiedottaessaan kriisitilanteista ja antaessaan ohjeita suojautumista varten. Valtioiden velvollisuus on taata yhteisöradioille reilu osuus FM-spektristä, ja suojata toimittajien ja muiden vaikeissa kenttäolosuhteissa toimivien radioasemien työntekijöiden turvallisuus”, toteaa AMARC:n puheenjohtaja Emmanuel Boutterin.

Vime vuoden aikana yhteisöradiosektoria on kohdannut monet vaikeudet, kuten muuttuva teknologia, toimittajiin kohdistuva väkivalta ja luonnonmullistuksen. AMARC on pyrkinyt parantamaan vaikeuksia kohdanneiden yhteisöradioiden asemaa useiden kumppanuuk- sien ja hankkeiden avulla. Useilla alueilla ja maanosissa on toteutettu koulutusta ja mentorointia yhteisöradioiden toimittajien osaamisen parantamiseksi. Nepalissa puolestaan on käynnissä yhteisöradioiden jälleenrakennus. AMARC on kansainvälisesti konsultoinut paikallisten ja yhteisöradiotoimittajien turvallisuuden puolesta.

AMARC juhli Maailman radiopäivänä yhteisöradion merkitystä sukupuolten tasa-arvon ja tiedon saavutettavuuden edistäjänä. Lisäksi ruohonjuuritason ei-kaupallinen kansalaisradio lisää median monimuotoisuutta ja itsenäisyyttä ja edistää ilmaisuvapautta.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon nimeämää Maailman radiopäivää (World Radio Day, WRD) vietettiin viidettä kertaa 13.2. 2016.

Sosiaalisessa mediassa: #WRD_AMARC, #WorldRadioDay and #RadioSavesLives.

Lähde:

http://www.amarc.org/sites/default/files/styles/medium/public/field/image/WRDlogoEn%28red%29%20for%20web.jpg?itok=pWrZkybZ

Lisätietoja ja audioita englanniksi:

http://amarc.org/?q=node/2553

http://www2.amarc.org/?q=wrd

Bristolin monikulttuurinen yhteisöradio, Ujima Radio on palkintonsa ansainnut

Ison-Britannian Bristolissa toimiva yhteisöradio Ujima Radio on palkittiin syksyllä 2015 Kansallisella monimuotoisuuspalkinnolla ( engl. National Diversity Award ) joulukuussa monikulttuurisella MTM-palkinnolla. Ujima Radio on sosiaalinen yritys; Brittein saarilla tunnetaan myös yhteisöä palveleva yhtiö -niminen yhtiömuoto, CIC (Community Interest Company). Siellä vapaaehtoistyötä, yhteisömediaa ja yhteisötoimintaa arvostetan aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi Suomessa.

Ujima Radio lähettää uutisia, sekä tiedottavia opetukselisia ohjelmia sekä musiikkia. Radiossa koulutetaan yli 150 vapaaehtoistyöntekijää vuosittain. Vapaaehtoistyöntekijät ovat pääosin kaiksita heikoimmassa asemissa olevista yhteisöistä, kuten nuoret ja maahanmuuttajat. Radio on saanut uudet tilat Bristollin keskustan Nuorison luovan verkoston rakennuksesta ( engl. Creative Youth Network building).

MTM-palkintoraadin mukaan Ujima Radiolla on myönteinen vaikutus afrikkalaisten ja karibialaisten yhteisöjen lisäksi kaikkien heikossa asemassa olevien mahdollisuuksiin saada äänensä kuuluviin. Radioaseman johtajan, Andrew Hartleyn ( alias DJ Styles) mukaan palkinto on kansallinen tunnustus, joka on samalla tunnustus radioaseman vapaaehtoistyöntekijöille.

Ujima Radio CIC on perustettu vuonna 2008, ja se lähettää ohjelmaa sekä FM-taajudella että netissä. Englantilaiselle yhteisömediasektorille tavanomaisesti Ujima hankkii rahoitusta erilaisten, ainakin osin julkis- tai säätiörahoitteisten yhteisöhankkeiden avulla sekä radio- ja nettimainosten kautta. Mainoksia myös käännetään vähemmistökielille. Sosiaalinen radioyritys tarjoaa myös mainosten tuottamista alueen pk-yrityksille sekä mediakoulutusta ja -konsultointia pk-yrityksille, yhdistyksille ja yksityishenkilöille.

Radio Ujima kertoo myös tarjoavansa media-alustan, mahdollisuuden yhteisöjen kehittämiseen ja sosiaalisen pääoman lisäämiseen. Sosiaalisen pääoman käsite näyttää olevan tutumpi Brittein saarilla, vaikka Suomessa tehtiin ensimmäisiä sosiaalisen pääoman tutkimuksi jo 1980-luvulla pohjalaisten parissa. Todettiin, että ainoa tekijä, joka selitti suomenruotsalaisten paremman terveydentilna ja pidemmän eliniän verrattuna suomenkielisii, oli sosiaalinen pääoma. Sosiaalista pääomaa syntyy harrastus- , talkoo- ja kulttuuritoiminnan kautta. Ei ole mikään ihme, että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on toiminut jo 1970-luvulta lähtien yhteisö- tai lähitelevisioita.

Lisätietoja englanniksi:

/http://www.ujimaradio.com/

http://www.commedia.org.uk/news/2016/01/ujima-radio-scoops-award/

Yhteisömedia ja journalismin puolueettomuus vaarassa Espanjassa

Viimeisin Kansainvälisen lehdistöinstituutin, International Press Instituten, IPI:n maaraportissa Espanjasta todetaan, että maassa  selviä ongelmia vapaassa tiedonvälityksessä Rapotissa todetaan myös vuoden 2010 audiovisuaalisen lain täytäntöönpanon ongelmat. IPI:n mukaan tilanne vaarantaa yhteisömedian mahdollisuuden  toimia osana moniarvoista media-alaa, koska  yhteisömedialle ei ole laadittu säännöstöä vuoden 2010 lain mukaisesti.

Espanjan hallituksen salainen muistio yhteisömedian ”unohtamisesta” vuoti julkisuuteen jo lokakuussa. Maailman yhteisöradioliitto AMARC on kirjelmöinyt asiasta, jossa muun ohella muistutetaan Espanjan hallitusta siitä, ettei yhteisömedian  tunnustaminen ole vain kansallisen lainsäädännön asia, vaan ihmisoikeussopimuksissa taatun ilmaisunvapauden takaamista.

Kansainvälinen lehdistöinstituutti, IPI  on huolissaan myös Espanjan julkisen palvelun riippumattomuudesta.  Huhtikuussa 2012  hieman valtaantulonsa jälkeen nykyinen hallitus  muutti käytännön niin, ettei tarvita 2/3 enemmistöä eduskunnassa julkisen palvelun  yhtiön  RTVE:n hallituksen nimittämiseen.  Sen jälkeen, kun johtava puolue nimitti kaikki hallituksen jäsenet, on ollut näkyvissä puolueellista journalismia, erityisesti ennen Europarlamenttivaaleja huhtikuussa 2015. Espanjasta myös puuttuu riippumaton viestintävirasto, joka sääntelisi medialupia.

Italian  ja Unkarin lisäksi siis EU-alueelta löytyy muitakin jäsenvaltioita, joilla on vakavia ongelmia media- ja sananvapauden kanssa. Suomessakaan  ei yhteisömediaa ole laillistettu, eikä sitä tueta, vaikka europarlamentti vuonna 2008 ja EU komissio vuonna 2009 kehotti jäsenvaltioita kirjaamaan ei-kaupallisen kansallismedian  viestintälainsäädäntöönsä ja tukemaan mahdollisuuksien mukaan kolmannen sektorin  viestintää. Liikenne- ja viestintäministeriössä on kyllä pohdittu radion tulevaisuutta ja siinä samalla yhteisöradioiden asemaa. Ministeriössä on periaatteessa suhtauduttu ei-kaupallisen kansalaisradion laillistamiseen myönteisesti, mutta  asia ei tunne etenevän. Ministeri Bernerin luulisi myös Sveitsin kansalaisena tuntevan ei-kaupallisen ns. vapaa radio (saks. Freies  Radio), mutta ideologisista syistä hän jatkanee ministeriön ja edellistenkin hallitusten viestintäpolittista linjaa, jonka mukaan media on vain bisnestä  tai/ja teknologiaa.

Lisätietoja  englanniksi:

http://www.amarceurope.eu/evident-dangers-for-the-free-flow-of-information-in-the-spanish-state/
http://www.amarceurope.eu/un-informe-interno-del-gobierno-de-madrid-sugiere-eliminar-a-los-medios-comunitarios/

Yhteisömedia esillä Turun kirjamessuilla sunnuntaina 4.10. 2015 klo 11–12

 Turun kirjamessuilla  Tapaa tietokirjalija ! -tapahtuma

Suomen tietokirjailijoiden osastolla (A42) A-hallissa

Sunnuntaina  4.10.

 Klo 11-12
Toimittaja, DI, LuK Maarit Nermes: Yhteisömedia –
kansalaisviestintä Suomessa ja maailmalla

Tervetuloa kuuntelemaan, kyselemään ja keskustelemaan.
 

  

Nermes, Maarit. Yhteisömedia. yli 40 vuotta kansalaismediaa Suomessakin. Nomerta Kustannus Oy. Turku 2013. ISBN 978-952-7018-00-2.

Kirja on ostettavissa edullisesti messuilla.



Ohessa maistiaisena yhteisömediasta

 Helsingin lähiradion video Helsingin taiteiden yöstä elokuussa 2015.
https://www.facebook.com/lahiradio/videos/vb.196704507094194/794645923966713/?type=2&theater

Ja  turkulaisen  Radio Robin Hoodin  Varissuon kaupunginosaradio-ohjelmaa:
http://www.radiorobinhood.fi/projekti/varissuon-kaupunginosaradio


----------------------------------------------------

Ohessa koko ohjelma:

TAPAA TIETOKIRJAILIJA!

Suomen tietokirjailijoiden osastollaA-hallissa

Lounaissuomalaiset tietokirjailijat kertovat työstään ja teoksistaan tietokirjailijoiden osastolla

Ohjelma

Perjantai 2.10.2015

12-13 Dosentti Lassi Saressalo: Suomesta paenneet, karkotetut, väkisin viedyt ja laittomasti lähteneet

13-14 Tarinallinen historiankirjoittaja Anne Pentti: Yritysten ja yhdistysten tarinoiden tallentaminen on kulttuuriteko

14-15 Kehittämispäällikkö Satu Hakanurmi: Mitä tarinankerronta opettaa? Tarinat ja oppiminen digiaikana
 

Lauantai 3.10. 2015


11-12 VTM Olli Kleemola: Elämää sotavuosien Turussa ja Tuntemattomien sotilaiden albumit

12-14 Liiton lakimies Jussi Ilvonen vastaa tietokirjailijan työtä koskeviin kysymyksiin

14-15 FT Miia Rönkä: Monta ikkunaa luontoon

15-16 Toimittaja, luontoharrastaja Lasse Kylänpää: Linnuntie

16-17 Professori (emer.) Irmeli Helin: Osuustoimintatermeistä virsikäännöksiin


Sunnuntai 4.10.


11-12 DI, LuK Maarit Nermes: Yhteisömedia – kansalaisviestintä Suomessa ja maailmalla.

12-13 FK Olli Kuusisto: Vesille uusenergialla ja Venäjän Karjalaa mursuperspektiivistä

13-14 VTM Tuulikki Pekkalainen: Naiset ja lapset sisällissodassa 1918

14-15 FM Tapio Niemi: Lapin ja Eurajoen kapinakirjat 1918

15-16 FT, terveysviestinnän tutkija Ulla Järvi: Tiede vastaan huuhaa – kumpi vie voiton mediassa?

16-17 FM Tuula Vainikainen: Perhe on paras ja pahin. Kokemuksellisia tietokirjoja naisen elämästä

Yhteisömediat vaarassa – AMARC aloitti kansainvälisen yhteisöradioiden laillistamisen ja suojelemisen ohjelman

Vaikka yhteisömedian laillistaminen on edennyt kansainvälisesti ja kansallisesti, puuttuvat laajemmat lailliset puitteet, joiden nojalla yhteisömediasektori voisi toimia julkisen keskustelun tilana.

Viime vuonna esimerkiksi Radio Estéreo Luz and Radio La Voz de Sonora, Guatemalassa suljettiin ja laitteisto takavarikoitiin. Egyptissä internet radio Horytnaa vainottiin, koska internetlähetyksellä ei ollut lupaa. Huhtikuussa 2015 Meksikon Oaxacan osavaltion Juxtlahuacassa toimiva Radio Espacion perustaja ja johtaja Abel Manuel Bautista Raymundo murhattin. Ruotsissa kaupalliset kanavat toimivat vielä yhteisöradio (sv. öppna kanal) taajuuksilla, jolloin yhteisöradioluvista on tullut yhä vähemmän yleishyödyllisten yhteisöjen resurssi, ja yhä enemmän kaupallisten toimijoiden tapa välttyä lupamaksuilta ja muilta kaupallisen toimijan kustannuksilta.

Maailman yhteisöradioliitto, AMARC  haluaa ohjelmallaan sekä kehittää hyviä käytäntöjä että puuttua väärinkäytöksiin. Ensimmäiseksi kehitetään ja vahvistetaan vaikuttamis- ja poliittista työtä kansalaisjärjestöjen ja poliittisten päätöstentekijöiden kanssa, jotta voidaan taata riittävä taajuuksien saatavuus, tekniset standardit telekommunikaatiolle ja radiolle. Lisäksi kampanjalla pyritään siihen, että taajuuksia ja muita yhteisömedian mahdollistavia resursseja varattaisiin kansalaisyhteiskunnan käyttöön.

Yhteisöradiot ovat eturintamassa puolustamassa kansalaisten viestinnällisiä oikeuksia. Ne ovat moniarvoisuuden takaajia, tiedonsaannin puolustajia ja uusien ideoiden esiin tuojia. Yhteisöradiot vaikuttavat olennaisesti ilmaisu- ja lehdistövapauteen toteutumiseen.

Lisätietoja englanniksi:

http://www.amarceurope.eu/world-press-freedom-day-2015-amarc-launches-an-international-legal-protection-program-for-community-broadcasters/

Yhteisöradio antaa naisille tilaa Bangladeshissä

Koillisessa Bangladeshissä toimiva yhteisöradio, Radio  Politkontho   tuo naisille tärkeitä asioita esille. Koska suurin osa  alueen asukkaista on köyhiä, heillä ei ole televisiota eivätkä he lue sanomalehtiä, on  FM-taajuudella toimiva radio, jota voidaan kuunnella halvimmilla  kännyköillä, tullut suosituksi tiedotusvälineeksi.  Radio Politkontho lähettää viisi tuntia päivässä  sellaista ohjelmaa, joka on tarkoitettu  pääosin maaseudun naisille.

Koska Bangladeshissä lukutaitoaste on alhainen  (noin 60%, globaalisti noin 85%), radio on merkittävä media.  Vaikka 24 % kansasta elää köyhyysrajan alapuolella, ovat radiovastaanottimet laajalle levinneitä,  suhteellisen edullisia ja erityisen suosittuja maaseutujen perheissä.

Yhä useampi bangladeshiläisnainen kääntyy yhteisöradion puoleen saadakseen tietoa ja myös kouluttautuakseen yhteisöradiotoimittajaksi, minne heillä on  hyvät mahdollisuudet päästä – toisin kuin  valtamediaan.

Bangladeshgissä aloitti toimintansa tänä vuonna 16. yhteisöradio  Community Radio Sagardwip 99.2 . Bangladeshin yhteisömedialiitto, BNNRC edistää maassa yhteisömedian asemaa.  Järjestö ilmoittaa  tukevansa yhteisöradioiden ja -televisioiden lisäksi yhteisöjen elokuvatuotantoa.





Lähteet:

IPS
Koko artikkeli englanniksi
http://www.ipsnews.net/2015/04/in-bangladesh-gender-equality-comes-on-the-airwaves/



Bangladeshin kansalaisjärjestöjen radio- ja viestintäverkosto ( yhteisömedialiitto) Bangladesh  NGOs  Network fo Radio and Communication, BNNRC
http://www.bnnrc.net/
http://www.bnnrc.net/home/bnnrcdus