Opiskelija- ja yliopistoradiokonferenssi Lahdessa 6.10.–7.10. 2016

Lahden ammattikorkeakoulun nettiradio LiMu  aloitti toimintansa vuonna 2013.

Mukana toiminnassa on tekniikan, muotoilun ja liiketalouden opiskelijoita. Radiotoiminta ei ole opintoihin kuuluvaa, vaan sitä tehdään vapaaehtoispohjalta. Kanava  on monikielinen , sillä toimittajakuntaan on liittynyt myös Lahdessa opiskelevia opiskelijoita mm. Venäjältä ja  Pakistanista.  Kyseessä on siis yksi yhteisöradiolaji eli opiskelija- tai kampusradio. Opiskelijaradiot ja -televisiot ovat tavallisia muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa niitä on harvassa.  Vanhin opiskelijaradio ja -televisio Otaniemessä on jo ajettu alas.

On hienoa, että  ei-kaupallinen kansalaismedia, yhteisömedia elää ja  uusia kanavia syntyy, vaikka liikenne- ja viestintäministeriössä ei edes tiedetä mitä on yhteisömedia.  Ei-kaupallisten radioiden oma yhteisöradiolupa-asia ei etene, vaikka siitä  vallitsi alan yksimielisyys ministeriön seminaarissa jo  kolme vuotta sitten.

 Lahden LiMu  aktivoitunut  kansainvälisen verkostoitumisen saralla  ja järjestää kansainvälisen, englanninkielisen  opiskelija- ja  yliopistoradiokonfenssin Lahdessa  6.10.–7.10. 2016.

1st International Student Radio Conference, ALTERNATIVES2016

The Conference Programme

DAY1: Thursday 6.10.2016 @ Radio and TV Museum of Lahti (Radiomäki, Lahti)

9.00 – 10.00            Coffee and registration

10.00 – 10.30          Welcome and Opening Words (FIN)

10.30 – 11.00          Mr. Rob Quicke (USA), WorldCollegeRadioDay

11.00 – 11.30          Mr. Patrick Quinn, Glasgow Caledonian University (UK)

11.30 – 12.00          Mr. Gilbert Granholm, University of Tampere, Radio Moreeni (FIN)

12.00 – 13.30          Lunch

13.30 – 14.00          Swedish Student Radio Association (SWE)

14.00 – 14.30          Tiziana Cavallo, University of Verona (ITA)

14.30 – 15.15          Coffee and Geocaching challenge

15.15 – 15.45          Ms. Caitlin Magee, ANU Student Media (AU)

15.45 – 16.15          Mr. Joni Heinonen, Radio Host and DJ (FIN)

16.15 – 16.30          Closing remarks

19.00 ->                Networking Dinner

DAY2: Friday 7.10.2016 FellmanniCampus, Lahti University of Applied Sciences (Kirkkokatu 27, Lahti)

8.30 – 9.00            Coffee and registration

9.00 – 9.30            Sum up of Day 1 and the Agenda of Day 2

9.45 – 11.45           Workshops:

a) Bringing Students on Board. Managerial co-ownership of a university funded radio station.
b) Taking International Collaboration to the Next Level.
c) Get REEL with New Students: Recruit, Engage, Equip & Liberate.
d) Evolve or Die: Get out of the Basement, Engage your Community, Support Education
and Play Some Damn Good music…or Else.

12.00 – 12.45          Conclusions of the Workshops

12.45 – 13.00          Final words

13.00 – 14.00          Lunch and Goodbye

Lisätietoja konferenssista: http://www.alternativesradio.com/the-conference-programme/

Lahden konferenssi ei ole ensimmäinen kansainvälinen yhteisömediatapahtuma, mutta ensimmäinen opiskelijaradiokonferenssi Suomessa. Turussa järjestettiin Pohjoismainen yhteisöradiokonferessi 31.10. – 2.11. 2008, jonka pääpuhujana oli  tanskalainen yhteisömedia-asiantuntija,  apulaisprofessori Per Jauert. Linkki Jauertin puheeseen Community Radio and Nordic Democracy. Keynote speech at the Nordic Community Radio Conference  31.10.–2.11. 2008, Turku, Finland: http://sockom.helsinki.fi/commedia/jauert.pdf

Lisätietoja LiMu-radiosta: http://www.limuradio.fi/

RioOnWatch, yhteisömediaa Riossa: kaupungin puhdistus olympialaisten tapaan

Tulevassa olympiakaupungissa toimii RioOnWatch -niminen englannin- ja portugalinkielinen internetyhteisömedia, jonka tavoitteena on tuoda faveloiden köyhien ja muiden syrjässä valtamediasta olevien yhteisöjen äänen kuuluviin: ”Relatos das favelas cariocas.”

Catalytic Communities (CatComm), yhdysvaltainen Rio de Janeirossa toimiva kansalaisjärjestö aloitti toukokuussa 2010 Rio Olympics Neighborhood Watch (RioOnWatch) -hankkeen ja yhteisömedian, joka harjoittaa Rion olympialaisten ” naapuriseurantaa”. Tavoitteena on tuoda esille faveloiden yhteisöjen ääni Rion olympialaisien varjosta. Ohjelman tavoitteena on myös käydä dialogia valtamedian ja vaihtoehtomedian välillä, jotta faveloiden tilanteesta alueiden asukkaiden osallistumisesta kaupungin toimintaan saataisiin luotettavampi ja oikeampi käsitys.

Vaikka valtamedia on suhtautunut myönteisesti vuodesta 2009 alkaneisiin köyhien slummien, faveloiden, kehittämishankkeisiin, on poliisin ja faveloiden asukkaiden välinen konflikti kiihtynyt. Kaupunki on pahasti jakautunut, eikä köyhiä juuri edes kannusteta käyttämään potentiaaliaan. Köyhillä ja syrjäytyneillä riolaisilla, cariocailla ei ole ollut pääsyä julkisen palvelun mediaan.

RioOnWatchin erityisiä raportointiaiheita ovat ihmisten turvallisuus, megatapahtumat, asumisasiat, kuljetukset, koulutus, terveys, sanitaatio, julkiset työt ja ratkaisut. Sivustolla muun ohella kerrotaan uudesta olympialajista, kaupungin puhdistamisesta.

Rion kaupunginhallitus on käyttänyt viimeisen seitsemän vuoden aikana miljardeja realeja valmiiksi kisaturisteja, kansainvälisiä toimittajia ja urheiluväkeä varten. Maailmanpankin ja C40-ryhmän (maailman megakaupunkien verkosto ilmastonmuutosta vastaan) mukaan valmistelut olisivat parantaneet faveloiden köyhien yhteisöjen tilannetta. Käsitys ei valitettavasti vastaa todellisuutta. Sen sijaan että olisi ratkaistu monimutkaisia kaupungistumisen ja yhteiskunnallisen tilanteen aiheuttamia ongelmia, ne on vain lakaistu maton alle. Kaupungin johto toivoo, että ongelmat pysyvät piilossa olympialaisten ajan.

Kaikkialla Riossa on hankkeita, jotka korostavat puhtautta, urheilijoiden olympiakylää kutsutaan puhtaaksi saareksi ( engl. Pure Island). Sataman läheisyyteen hienostoalueella pyritään poistamaan kaikki historialliset merkit orjuudesta sekä tietenkin siellä asuvat favelan yhteisöt. Faveloita on piilotettu uusien rakennusten taakse. Yksityiset vartiointifirmat siirtävät kodittomia kaupungin suoja-asuntoihin jopa 80 kilometrin päähän Riosta, pois kisaturistien silmistä. Helmikuussa 2016 brasilialaiset julkiset oikeusavustajat ja 25 muuta järjestöjä lähestyivät YK:ta ja ilmoittivat katujen vähemmistöihin kohdistuneista ”epätavallisista pidätyksistä” osana Rion olympialaisten sosiaalista ”hygienisointia”. Tällainen ”katujen ja köyhien” putsaaminen ei ole mitään uutta olympiapiireissä eikä muidenkaan suurempien tapahtumien puitteissa. Suomessa Helsingin 1975 ETYK-kokouksen alla stadin kadut ”siivottiin” kodittomista ja spurguista. 1970-luku oli tietenkin hieman toisenlaista aikaa.

Olympiapiireissä sen sijaan tämän sortin siivoaminen näyttää olevan pikemminkin yleinen käytäntö kuin poikkeus. Esimerkiksi vuoden 1996 Atlantan kesäolympialaisia varten säädettiin laki, jonka mukaan oli laitonta oleskella parkkipaikalla, jos oma auto ollut paikoitettuna siellä. Atlantan satavuotispuisto, joka oli rakennettu olympialaisia varten, oli tiukasti aidattu. Pekingin kesäolympialaisten aikaan 2008 oli vielä vähemmän huolta ihmisoikeuksista, kuten Rio de Janeiron pormestari Eduardo Paes on todennut. Pekingissä ei-toivotut henkilöt yksinkertaisesti siirrettiin pidätyskeskuksiin olympialaisten ajaksi. Kanadan Vancouverin talviolympialaisten aikoihin säädettiin ”suojeluapulaki” (”Assistance to Shelter Act”), jonka turvin poliisi saattoi siirtää kaikki kansalaiset, joiden katsottiin olevan ”vaarassa”. Myös Riossa perustellaan ihmisten siirtoa faveloista pois, kun tilalle halutaan rakentaa jotain muuta. Kansalaisjärjestöaktiivit kutsuvatkin Vancouverista perittyä lakia ja käytäntöä ”olympialaisten oikeuttamaksi kidnappauslaiksi” (”Olympic Kidnapping Act”). Myös Lontoon 2012 olympialaisten olivat puhdistuskisat. Brittein saarilla siivottiin sivuun kunnan vuokra-asujat ja seksityöläiset. Poliisille annettiin erityisvaltuuksia köyhien asuttamassa Itä-Lontoossa. Myös vuoden 2020 olympialaisten isäntäkaupungissa, Tokiossa on jo ryhdytty kaupungin puhdistamiseen. Kodittomat ovat saaneet häädön Meiji Park alueelta, jotta olympiastadion voidaan rakentaa siihen.

Olympiapolitiikkaan kuuluu uusliberalismin parhaiden oppien mukaan julkisten tilojen yksityistäminen. Riossa kaupungin puhdistaminen merkitsee faveloiden ihmisten pakkosiirtoja kodeistaan. Favelat ovat olennainen osa Rion urbaania monikulttuurisuutta, eivätkä pelkästään ongelma-alueita. Mutta olympiakisat ovat isoa bisnestä, eikä brändituotteita myydä paremmalle keskiluokalle, niille pääosin valkoisille kisaturisteille, jotka haluavat nähdä ainakin pinnalta siistiä maisemaa, kotimaasta ja viiden tähden hotelleista tuttua tuotetta.

RioOnWatch on mielenkiintoinen yhteisömediahanke. Nähtäväksi jää jatkuuko sen toiminta Rion olympiakisojen jälkeen.

Lisätietoja englanniksi ja portugaliksi:

http://www.rioonwatch.org/

KUTSU KANSALAISJÄRJESTÖILLE

”Kun on sanottavaa, sanokaa se itse!”

Omat radio-ohjelmat viestinnän monipuolistajana netissä ja radiossa

Hyvä kansalaisjärjestön toiminnan johtaja, viestijä ja muu tekijä !

Tervetuloa kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan mahdollisuuksista järjestönne viestinnän monipuolistamiseen, omien radio- ja video-ohjelmien tekemiseen ja lähettämiseen

keskiviikkona 27.4. klo 14.00 paikassa Sushi Forest, Hämeentie 32, Helsinki.

Teillähän on sanottavaa, eikö niin. Järjestön edustajilla on sanottavaa. Jäsenistöllä on. Kohderyhmän ihmisillä on. Mitä jos sanotte sen ääneen? Ja annatte väen sanoa se ääneen.

Radio-ohjelmien tekeminen on nyt teknisesti helppoa. Nauhuri on kevyt, ja liikoja voi karsia tietokoneen ilmaisilla editointiohjelmilla. Ohjelmia voi saattaa kuunneltavaksi omilla nettisivuilla ja podcast-palveluna, YouTubessa tai Periscopessa sekä mm. pääkaupunkiseudulla aidossa ääniyleisradiossa - Lähiradiossa. Ja radio-ohjelmia voi kuunnella mobiilisti, muuallakin kuin autossa.

Lähiradio 100,3 MHz on yhteisö- ja kansalaisradio, jonka kuuluvuusalueella asuu yli miljoona ihmistä Helsingin seudulla. Toiminta-ajatuksenamme on kansalaisjärjestöjen omaehtoisen ohjelmatoiminnan mahdollistaminen, ohjelmien toimitustyön konsultointi ja fasilitointi sekä ohjelma-ajan vuokraus. Tarjoamme koulutusta ja teknistä tukea ohjelmien tekemiseen, äänitykseen, editointiin, nettilevitykseen. Haastatteluja ryhmäkeskusteluja voi tehdä myös studiollamme. Ohjelmiin saa yleensä helposti haastateltavia. Ja me lähetämme ohjelmia kaikkien kuultavaksi. Palvelumme ovat edullisia. Kumppaneillamme on radioasemat Turussa ja Tampereella.

Tilaisuuden ohjelma on seuraava:

klo 13.45 pientä suolaista ja makeaa

klo 14.00 avaus, puheenjohtaja Esa Ylikoski, Kansan Radioliitto

klo 14.10 Yhteisöradiotoiminta maailmalla, Euroopassa, pohjoismaissa ja Suomessa,
tietokirjailija Maarit Nermes

Kysymyksiä, keskustelua

klo 14.40 Lähiradion toiminta ja palvelut, päätoimittaja Seppo Julin
Case-esimerkki, Anne Lampinen, Marko Auer

Kysymyksiä ja keskustelua

Tilaisuuden päätyttyä mahdollisuus keskusteluihin ja tutustumiskäyntiin viereisessä radiostudiossa.

Ilmoittautumiset (tarjoilun vuoksi) sähköpostilla  26.4. mennessä, lahi.radio@kara.inet.fi

Tervetuloa!



Lisätietoja: http://www.kansanradioliitto.fi/sivu?group=28 

Miksi yhteisömedian laillistaminen takkuilee Suomessa?

Suomessa on ollut meneillään ja parhaillaan käynnissä kaikenlaisia osallisuus-, demokratia- ja kansalaisaktiivisuuskampanjoita, joissa valtiovalta vannoo olevansa kansalais- ja perusoikeuksien asialla. Kuitenkaan yhteisöradioiden ja yhteisötelevision laillistaminen ja tukeminen ei etene. 

Suomi painii samassa sarjassa Romanian ja Kreikan kanssa kansalaisten viestinnällisten oikeuksien suhteen. Jotakin perin bresneviläistä on siinä, ettei kansalaisten viestinnällisiä oikeuksia nähdä merkittävinä niin kuin muissa Pohjoismaissa. Ehkä se kuvastaa suomalaisen demokratian ohuutta, kuten eräs tanskalainen yhteisömedia-aktiivi taannoin totesi.

Kymmenen vuotta sitten demokratia- ja viestinnän tutkijat Hannu Nieminen ja Tom Moring esittivät oikeusministeriön julkaisemasssa Suomen demokratiaindikaattorit -asiakirjassa viestinnällisten oikeuksien indikaattoreiks muiden ohessa sitä, kuinka paljon julkishallinto valtakunnallisella tasolla tulee kansalaisten omaehtoista informaatiota tukevien rakenteiden luomista, kuten lähiradiot ja lähitelevisiot eli yhteisömedia. Toiseksi yhteisömediaa koskevaksi demoktiaindikaattoriksi Moring ja Nieminen ehdottivat kunnallishallinnon toimenpiteitä, kuten kunnan tuki – erityisesti erityisesti marginalisoituja ryhmiä – lähitelevisioviestinnälle, painoviestinnälle sekä verkkoviestintäprojekteille. Mitään ei ole tapahtunut.

Unesco on jo vuodesta 1980 lähtien tukenut ja edistänyt yhteisöradioita. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on julkaisssut monia yhteisömediaa koskevia kirjoja ja lehtisiä, kuten How To do Community Radio (miten tehdä yhteisöradiota), Unesco Community Radio Handbook (Unescon yhteisradion käsikirja) ja Community Media. A good practice handbook, jossa esitellään yhteisömedioiden hyviä käytäntöjä.

Järjestöllä on oma yhteisömediasivusto, http://www.unesco.org/new/en/communication-and-information/media-development/community-media/ ja yhteisömediavaltuutettu ( engl. UNESCO Chair on Community Media).

Unescon mediakasvatusmateriaalissa (Media Education A Kit for Teachers, Students, Parents and Professionals) korostetaan yhteismediatyöpajojen merkitystä ja pidetään yhteisömedia jo sinänsä olennaisena kasvatullisena prosessina, koska siinä tuotetaan ohjelmaa omalle yhteisölle.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan Kansalaismedia Euroopassa (2008/2011(INI)) tukenut viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä ja "pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina ja monimuotoisina". Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti kannustaa jäsenmaita tunnustamaan kansalaismedian erityisen asema lainsäädännössä, toimilupaehdoissa ja taajuuksien turvaamisessa sekä tukemaan taloudellisesti kansalaismedian toimintaa.

Unescon 70-vuotisjuhliin liittyneessä, yhteisömediapolitiikkaa ja rahoitusta käsittelevässä seminaarissa syksyllä 2015 vahvistettiin taas kerran Unescon ja osallistujien näkemys siitä, että yhteisömedia ( ei-kaupallinen kansalaismedia) tulisi medialainsäädännössä vahvistaa ja kolmannen sektorian ei-kaupalliselle yhteisömedialle tulisi luoda oma julkinen rahoitusmekanismi. Kumpikaan ei ole toteutunut vielä Suomessa, vaikka Suomessa toimii kaupallisin lupien turvin viisi yhteisöradiota ja parikymmentä ei-kaupallista paikallistelevisiota lähinnä ruotsinkielisellä pohjanmaalla.

Mitään ei ole tapahtunut. Oikeusministeriö suhtautuu periaatteessa myönteisesti demokratiaa ja kansalaisten viestinnällisiä oikeuksia edistävään yhteisömediaan, mutta ei se näytä olevan kovin tärkeää. Opetusministeriö on suhtautunut suhteellisen myönteisesti yhteisömedian toimintaan ja tukenut mm. vieraskielisten radio-ohjelmien tuottamista. Tuki on kuitenkin hankekohtaista. Liikenne- ja viestintäministeriö, LVM puolestaan on jakanut ”viestintäyhteisöjen toimintatuen” pääasiassa suurille sosiaali- ja terveysalan järjestöille. Vuonna 2016 tuki lakkautettiin kokonaan.

LVM:ssä ei yhteisöradioiden laillistaminen edisty, vaikka liki kaksi vuotta sitten Ylen, kaupallisten ja yhteisöradioiden edustajat olivat ensimmäisen kerran yhtä mieltä ministeriössä pidetyssä radioseminaarissa sitä, että ei-kaupalliset yhteisöradioluvat tulisi määritellä. Ministeriön edustajille annettiin esimerkiksi viiden eri valtion medialainsäädännön yhteisömediatekstit, josta suomalaista lakia olisi ollut helppo sorvata, mutta mitään ei tapahdu.

Nykyisen liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin (kesk.) pitäisi myös Sveitsin kansalaisena tuntea saksankielisen alueen ns. vapaat radiot (saks. freie radio), eli yhteisöradiotoiminta. Markkinaliberaalina hän ilmeisesti tyytyy ministeriön vahvaan näkemykseen siitä, että viestintä on vain bisnestä tai tekniikka.

Niin kauan kun asia on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnassa, on ilmeisesti aivan  turhaa kuvitella, että Suomessakin  alettaisiin noudattaa EU:n Unescon ja oikeusministeriön ehdottamaa viestinnällisten oikeuksien edistämistä.

Lähteitä:

Suomen demokratiaindikaattorit. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1

http://www.abo.fi/fakultet/media/10044/suomendemokratiaindikaattorit.pdf

International Seminar on Community Media Sustainability: Strengthening Policies and Funding 14–15 September 2015

http://www.unesco.org/new/fileadmin/MULTIMEDIA/HQ/CI/CI/pdf/news/community_media_sustainability_recommendations_en.pdf

How To do Community Radio  

http://www.unicef.org/magic/resources/how_to_do_community_radio.pdf

Unesco Community Radio Handbook (Ed. Colin Fraser and Sonia Restrepo Estrada) http://www.unesco.org/webworld/publications/community_radio_handbook.pdf

Community Media. A good practice handbook ( Compiled and edited by Steve Buckley), http://unesdoc.unesco.org/images/0021/002150/215097e.pdf

Media Education A Kit for Teachers, Students, Parents and Professionals 

http://unesdoc.unesco.org/images/0014/001492/149278E.pdf

AMARC: yhteisöradiolla olennainen rooli maailman mediakentässä

Maailman yhteisöradioliitto, AMARC korosti lausunnossaan Maailman radiopäivänä (13.2. 2016), että yhteisöradiolla on merkittävä rooli maailman mediakentässä.

Hätätiloissa ja onnettomuuksissa radio on osoittautunut nopeaksi ja tehokkaaksi tavaksi saavuttaa suuria joukkoja. Tiedonsaanti ja mediaan pääsy ovat entistä kriittisempiä kriisien aikana. Koska yhteisöradiot ovat tiivisti osa paikallisia yhteisöjä ja näitä yhteisöjä palvelevia asemia, niillä on tärkeä rooli rauhoitellessaan kuulijoita, ohjatessaan heitä saatavissa olevien mahdollisuuksien ja voimavarojen pariin sekä luodessaaan dialogia. Yhteisöradiot ovat muutoksen tekijöitä: Ne ovat saavutettavissa, avoimia, heikossa asemassa olevia voimaannuttavia ja monimuotoisia.

”Yhteisöradioasemilla on tärkeä rooli tiedottaessaan kriisitilanteista ja antaessaan ohjeita suojautumista varten. Valtioiden velvollisuus on taata yhteisöradioille reilu osuus FM-spektristä, ja suojata toimittajien ja muiden vaikeissa kenttäolosuhteissa toimivien radioasemien työntekijöiden turvallisuus”, toteaa AMARC:n puheenjohtaja Emmanuel Boutterin.

Vime vuoden aikana yhteisöradiosektoria on kohdannut monet vaikeudet, kuten muuttuva teknologia, toimittajiin kohdistuva väkivalta ja luonnonmullistuksen. AMARC on pyrkinyt parantamaan vaikeuksia kohdanneiden yhteisöradioiden asemaa useiden kumppanuuk- sien ja hankkeiden avulla. Useilla alueilla ja maanosissa on toteutettu koulutusta ja mentorointia yhteisöradioiden toimittajien osaamisen parantamiseksi. Nepalissa puolestaan on käynnissä yhteisöradioiden jälleenrakennus. AMARC on kansainvälisesti konsultoinut paikallisten ja yhteisöradiotoimittajien turvallisuuden puolesta.

AMARC juhli Maailman radiopäivänä yhteisöradion merkitystä sukupuolten tasa-arvon ja tiedon saavutettavuuden edistäjänä. Lisäksi ruohonjuuritason ei-kaupallinen kansalaisradio lisää median monimuotoisuutta ja itsenäisyyttä ja edistää ilmaisuvapautta.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon nimeämää Maailman radiopäivää (World Radio Day, WRD) vietettiin viidettä kertaa 13.2. 2016.

Sosiaalisessa mediassa: #WRD_AMARC, #WorldRadioDay and #RadioSavesLives.

Lähde:

http://www.amarc.org/sites/default/files/styles/medium/public/field/image/WRDlogoEn%28red%29%20for%20web.jpg?itok=pWrZkybZ

Lisätietoja ja audioita englanniksi:

http://amarc.org/?q=node/2553

http://www2.amarc.org/?q=wrd

Bristolin monikulttuurinen yhteisöradio, Ujima Radio on palkintonsa ansainnut

Ison-Britannian Bristolissa toimiva yhteisöradio Ujima Radio on palkittiin syksyllä 2015 Kansallisella monimuotoisuuspalkinnolla ( engl. National Diversity Award ) joulukuussa monikulttuurisella MTM-palkinnolla. Ujima Radio on sosiaalinen yritys; Brittein saarilla tunnetaan myös yhteisöä palveleva yhtiö -niminen yhtiömuoto, CIC (Community Interest Company). Siellä vapaaehtoistyötä, yhteisömediaa ja yhteisötoimintaa arvostetan aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi Suomessa.

Ujima Radio lähettää uutisia, sekä tiedottavia opetukselisia ohjelmia sekä musiikkia. Radiossa koulutetaan yli 150 vapaaehtoistyöntekijää vuosittain. Vapaaehtoistyöntekijät ovat pääosin kaiksita heikoimmassa asemissa olevista yhteisöistä, kuten nuoret ja maahanmuuttajat. Radio on saanut uudet tilat Bristollin keskustan Nuorison luovan verkoston rakennuksesta ( engl. Creative Youth Network building).

MTM-palkintoraadin mukaan Ujima Radiolla on myönteinen vaikutus afrikkalaisten ja karibialaisten yhteisöjen lisäksi kaikkien heikossa asemassa olevien mahdollisuuksiin saada äänensä kuuluviin. Radioaseman johtajan, Andrew Hartleyn ( alias DJ Styles) mukaan palkinto on kansallinen tunnustus, joka on samalla tunnustus radioaseman vapaaehtoistyöntekijöille.

Ujima Radio CIC on perustettu vuonna 2008, ja se lähettää ohjelmaa sekä FM-taajudella että netissä. Englantilaiselle yhteisömediasektorille tavanomaisesti Ujima hankkii rahoitusta erilaisten, ainakin osin julkis- tai säätiörahoitteisten yhteisöhankkeiden avulla sekä radio- ja nettimainosten kautta. Mainoksia myös käännetään vähemmistökielille. Sosiaalinen radioyritys tarjoaa myös mainosten tuottamista alueen pk-yrityksille sekä mediakoulutusta ja -konsultointia pk-yrityksille, yhdistyksille ja yksityishenkilöille.

Radio Ujima kertoo myös tarjoavansa media-alustan, mahdollisuuden yhteisöjen kehittämiseen ja sosiaalisen pääoman lisäämiseen. Sosiaalisen pääoman käsite näyttää olevan tutumpi Brittein saarilla, vaikka Suomessa tehtiin ensimmäisiä sosiaalisen pääoman tutkimuksi jo 1980-luvulla pohjalaisten parissa. Todettiin, että ainoa tekijä, joka selitti suomenruotsalaisten paremman terveydentilna ja pidemmän eliniän verrattuna suomenkielisii, oli sosiaalinen pääoma. Sosiaalista pääomaa syntyy harrastus- , talkoo- ja kulttuuritoiminnan kautta. Ei ole mikään ihme, että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on toiminut jo 1970-luvulta lähtien yhteisö- tai lähitelevisioita.

Lisätietoja englanniksi:

/http://www.ujimaradio.com/

http://www.commedia.org.uk/news/2016/01/ujima-radio-scoops-award/

Yhteisömedia ja journalismin puolueettomuus vaarassa Espanjassa

Viimeisin Kansainvälisen lehdistöinstituutin, International Press Instituten, IPI:n maaraportissa Espanjasta todetaan, että maassa  selviä ongelmia vapaassa tiedonvälityksessä Rapotissa todetaan myös vuoden 2010 audiovisuaalisen lain täytäntöönpanon ongelmat. IPI:n mukaan tilanne vaarantaa yhteisömedian mahdollisuuden  toimia osana moniarvoista media-alaa, koska  yhteisömedialle ei ole laadittu säännöstöä vuoden 2010 lain mukaisesti.

Espanjan hallituksen salainen muistio yhteisömedian ”unohtamisesta” vuoti julkisuuteen jo lokakuussa. Maailman yhteisöradioliitto AMARC on kirjelmöinyt asiasta, jossa muun ohella muistutetaan Espanjan hallitusta siitä, ettei yhteisömedian  tunnustaminen ole vain kansallisen lainsäädännön asia, vaan ihmisoikeussopimuksissa taatun ilmaisunvapauden takaamista.

Kansainvälinen lehdistöinstituutti, IPI  on huolissaan myös Espanjan julkisen palvelun riippumattomuudesta.  Huhtikuussa 2012  hieman valtaantulonsa jälkeen nykyinen hallitus  muutti käytännön niin, ettei tarvita 2/3 enemmistöä eduskunnassa julkisen palvelun  yhtiön  RTVE:n hallituksen nimittämiseen.  Sen jälkeen, kun johtava puolue nimitti kaikki hallituksen jäsenet, on ollut näkyvissä puolueellista journalismia, erityisesti ennen Europarlamenttivaaleja huhtikuussa 2015. Espanjasta myös puuttuu riippumaton viestintävirasto, joka sääntelisi medialupia.

Italian  ja Unkarin lisäksi siis EU-alueelta löytyy muitakin jäsenvaltioita, joilla on vakavia ongelmia media- ja sananvapauden kanssa. Suomessakaan  ei yhteisömediaa ole laillistettu, eikä sitä tueta, vaikka europarlamentti vuonna 2008 ja EU komissio vuonna 2009 kehotti jäsenvaltioita kirjaamaan ei-kaupallisen kansallismedian  viestintälainsäädäntöönsä ja tukemaan mahdollisuuksien mukaan kolmannen sektorin  viestintää. Liikenne- ja viestintäministeriössä on kyllä pohdittu radion tulevaisuutta ja siinä samalla yhteisöradioiden asemaa. Ministeriössä on periaatteessa suhtauduttu ei-kaupallisen kansalaisradion laillistamiseen myönteisesti, mutta  asia ei tunne etenevän. Ministeri Bernerin luulisi myös Sveitsin kansalaisena tuntevan ei-kaupallisen ns. vapaa radio (saks. Freies  Radio), mutta ideologisista syistä hän jatkanee ministeriön ja edellistenkin hallitusten viestintäpolittista linjaa, jonka mukaan media on vain bisnestä  tai/ja teknologiaa.

Lisätietoja  englanniksi:

http://www.amarceurope.eu/evident-dangers-for-the-free-flow-of-information-in-the-spanish-state/
http://www.amarceurope.eu/un-informe-interno-del-gobierno-de-madrid-sugiere-eliminar-a-los-medios-comunitarios/