YHTEISÖMEDIA – kolmannen sektorin viestintää -keskustelutilaisuudet Turussa 10.9. ja Tampereella 11.9.

YHTEISÖMEDIA – kolmannen sektorin viestintää -keskustelutilaisuus

 TURUSSA

tiistaina 10.9. klo 18-20, Turun pääkirjaston Studiossa,

Linnankatu 2, pohjakerros

OHJELMA

Yhteisömedia – Mitä se on?

Tietokirjailija, toimittaja Maarit Nermes

Kommenttipuheenvuorot:

Mitä yhteisöradio, Radio Robin Hood merkitsee työväenliikkeelle ja senioreille?

Valtiopäiväneuvos Ensio Laine, Metalli 49:n veteraani

Miksi olen kääntänyt ja toimittanut ihmisoikeusuutisia yhteisöradioon yli 10 vuotta?

Kääntäjä, Amnesty-aktiivi Annukka Kolehmainen

Community radio and immigrants –Yhteisöradio ja maahanmuuttajat

Journalist, toimittaja Thierry Francis Mbabane

In English – tulkataan epävirallisesti suomeksi

Keskustelua

Tervetuloa !

                              TAMPEREELLA

keskiviikkona 11.9. klo 17-19, Tampereen pääkirjaston,

Metson Martikainen-salissa, Pirkankatu 2

OHJELMA

Yhteisömedia – Mitä se on?

Tietokirjailija, toimittaja Maarit Nermes

Tamperelainen näkökulma yhteisöradioon

Yliopistolehtori, YTT, päätoimittaja Marko Ala-Fossi,

Radio Moreeni /Tampereen yliopisto

Keskustelua

Tervetuloa !

 

Moni luulee yhteisömedian tarkoittavan ns. sosiaalista mediaa, mutta yhteisömedia (engl. commu­nity media) on kuitenkin paljon vanhempi käsite, eikä se tarkoita villiä keskustelua netissä, vaan journalisti­sin perustein tuotettua ei-kaupallista kansalaisviestintää, ennen kaikkea pai­kallisia radioi­ta ja televisioi­ta sekä yhä useammin nettimedioita.

Yhteisömedian voidaan katsoa alkaneen Amerikoista toisen maailmansodan jälkeen, Latinalaises­sa Amerikassa katolisen kirkon syrjäisten maaseutujen campesinojen ja intiaanien sivistys- ja aktivointi­projekteina sekä Pohjois-Amerikassa itsenäisten, usein radikaalien ryhmien omina radiohank­keina – kuten Kalifornian aseistakieltäytyjien Pacifica-säätiön vuonna 1949 perustama KPFA-ra­dio.

Suomessakin yhteisömedia on toiminut jo yli 40 vuotta, vaikkei sitä ole lainsäädännössä tunnustet­tu, eikä sitä juuri tunneta maassamme. Kansalaisasemat aloittivat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla jo vuon­na 1972 – ensimmäisenä uusikaarlepyyläinen lähitelevisio NY-TV. Suomenruotsalaiset lähite­levisiot (ruots. närtelevision) ovat suomalainen erikoisuus kansalaismedian sektorilla. Suomenkieli­sistä ase­mista aloittivat ensimmäisinä 1980-luvulla Ota-TV, Helsingin lähiradio ja torniolainen Ra­dio Pro. Tampereellakin on toiminut vuodesta 1989 alkaen yliopistoradio Moreeni. Vaikka Europarlamentti ke­hotti jäsenvaltioitaan jo vuonna 2008 tunnustamaan kansa­laismedian lainsäädännössään, se ei ole saanut Suomessa mitään vastakaikua.

Kansalaisviestimet edustavat kolmannen sektorin mediaa, joka on tyypillisesti antanut äänen äänettö­mille: naisille, nuorille, senioreille, työttömille, alkuperäiskansoille, maahanmuuttajille, ammattiyhdis­tys- ja ympä­ristöliikkeelle, ihmisoikeus- ja kansalaisaktiiveille, alakulttuuriryhmille, uskonnollisille, sek­suaalisille ja kulttuurisille vähemmistöille, mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja pitkäaikaissai­raille, päihdeongelmaisille ja (vapautuville) vangeille...Myös yliopisto-, kampus- ja opiskelijaviestimet ovat tyypillisiä yhteisömedioita. Muissa Pohjoismaissa myös poliittiset puolueet tuottavat ohjelmaa lähira­dioissa.