YHTEISÖMEDIA
– kolmannen sektorin viestintää -keskustelutilaisuus
tiistaina 24.9. klo 16-18,
Lasipalatsin kohtaamispaikalla
Mannerheimintie
22-24, 2. krs
Moni luulee yhteisömedian
tarkoittavan ns. sosiaalista mediaa, mutta yhteisömedia (engl.
community media) on kuitenkin paljon vanhempi käsite, eikä se
tarkoita villiä keskustelua tai narsistista narinaa netissä, vaan
journalistisin perustein tuotettua ei-kaupallista
kansalaisviestintää, ennen kaikkea paikallisia radioita ja
televisioita sekä yhä useammin nettimedioita.
Yhteisömedian voidaan
katsoa alkaneen Amerikoista toisen maailmansodan jälkeen,
Latinalaisessa Amerikassa katolisen kirkon syrjäisten
maaseutujen campesinojen ja intiaanien sivistys- ja
aktivointiprojekteina sekä Pohjois-Amerikassa itsenäisten,
usein radikaalien ryhmien omina radiohankkeina – kuten Kalifornian
aseistakieltäytyjien Pacifica-säätiön vuonna 1949
perustama KPFA-radio.
Suomessakin yhteisömedia
on toiminut jo yli 40 vuotta, vaikkei sitä ole lainsäädännössä
tunnustettu, eikä sitä juuri tunneta maassamme. Kansalaisasemat
aloittivat ruotsinkielisellä Pohjanmaalla jo vuonna 1972 –
ensimmäisenä uusikaarlepyyläinen lähitelevisio NY-TV.
Suomenruotsalaiset lähitelevisiot (ruots. närtelevision)
ovat suomalainen erikoisuus kansalaismedian sektorilla.
Suomenkielisistä asemista aloittivat ensimmäisinä
1980-luvulla Ota-TV, Helsingin lähiradio ja
torniolainen Radio Pro. Uudempi pääkaupunkiseudun toimija on
ns. open channel (avoin kanava) -järjestelmällä toimiva
Stadi-TV. Vaikka Europarlamentti kehotti jäsenvaltioitaan jo
vuonna 2008 tunnustamaan kansalaismedian lainsäädännössään,
se ei ole saanut Suomessa mitään vastakaikua.
Kansalaisviestimet
edustavat kolmannen sektorin mediaa, joka on tyypillisesti antanut
äänen äänettömille: naisille, nuorille, senioreille,
työttömille, alkuperäiskansoille, maahanmuuttajille,
ammattiyhdistys- ja ympäristöliikkeelle, ihmisoikeus- ja
kansalaisaktiiveille, alakulttuuriryhmille, uskonnollisille,
seksuaalisille ja kulttuurisille vähemmistöille,
mielenterveyskuntoutujille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille,
päihdeongelmaisille ja (vapautuville) vangeille...Myös
yliopisto-, kampus- ja opiskelijaviestimet ovat tyypillisiä
yhteisömedioita. Muissa Pohjoismaissa myös poliittiset puolueet
tuottavat ohjelmaa lähiradioissa.
OHJELMA
Yhteisömedia
– Mitä se on?
Tietokirjailija,
toimittaja Maarit Nermes
Miten
Helsingin lähiradio on selviytynyt 25 vuotta?
Päätoimittaja
Seppo Julin, Kansan Radioliitto / Helsingin lähiradio
Keskustelua
Tervetuloa
!
Tilaisuuden
lopussa on mahdollisuus ostaa ensimmäinen suomenkielinen
yhteisömediakirja edulliseen hintaan: Nermes Maarit. Yhteisömedia.
Yli 40 vuotta kansalaisviestintää Suomessakin. ISBN:
978-952-7018-00-2. Nomerta Kustannus Oy. Turku 2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti